Jamillalla heiluu ensimmäinen hammas! Ihan sairaan hauskaa :) Ensin Jamppaa vähän pelotti, että mitä nyt oikein tapahtuu ja mahtaakohan se sattua ja kaikkee sellasta. Mutta nyt on ihan hyvä fiilis ja kovasti hän sitä heiluttelee.
Mä olen vielä niin nuori (heh), että muistan ihan hyvin millaista se oli kun maitohampaat lähti. Koko ajan sitä piti olla sormella heiluttamassa ja yrittämässä irti. Ja kun se vihdoin lähti, oli epämiellyttävä kolo suussa. (Mä olin by the way tarhaikäisenä jonkun aikaa ilman etuhampaita kun paukautin pyörällä päin kivitalon seinää...)
Kyllä ihmisen elämä on muuten aika kummallista. Mikä juttu sekin on, että hampaat pitää vaihtaa? Miksei mennä samoilla alusta loppuun asti? Vaikka toisaalta sitä voi vedellä ihan rauhassa karkkia ja kaikkea hyvää kun tietää, että vaikka hampaat ois kuinka huonossa kunnossa, saa uudet tilalle. Kätevää eikö totta? :)
No comments:
Post a Comment