Friday, April 25, 2008

Loma!!

Vihdoin tämä jakso on loppu. Viimeinen koe oli keskiviikkona ja torstaina palautin vielä yhden paperin. Project Managementin koe meni tosi hyvin ja sen paperista sain 100%, Global Supply Chain Managementissa mulla on tällä hetkellä status 128%, joten näistä kahdesta aineesta odotan saavani A:n. Managementin case analyyseista olen saanut hyviä koko ajan, mutta koe oli tosi hankala, joten sen A:sta ei voi olla varma. Mutta odotukset on siis korkealla, hyvän menestyksen jälkeen olen melkein pettynyt jos ei tulekaan parasta. Ensimmäisellä jaksolla olin erittäin tyytyväinen, kun sain B:n. Niin se ihminen muuttuu...
Vielä paremmaksi tämä loman tekee se, että isä ja Elina tulevat tänään tänne viikoksi! Viimeksi ollaan nähty syyskuussa, joten kyllä tässä jo ikävä painaakin. Viikonloppu kierretään San Franciscoa, alkuviikko Sonomassa ja loppuviikko Los Angelesissa. Aivan mahtavaa!! :) 

Friday, April 18, 2008

Asiakaspalvelua

Aamu alkoi mukavasti vakuutusyhtiön kanssa riidellessä. Täällä toi vakuutustoiminta perustuu lähinnä asiakkaan harhauttamiseen ja jos ei ole tyytyväinen heidän päätöksiinsä, joutuu soittamaan "asiaskaspalveluun". Tällä niin sanotulla "asiakaspalvelulla" ei ole mitään tekemistä asiakkaan palvelulla. Lähtökohta on se, että asiakas on väärässä, piste. Joten siis siitä lähdettiin kun tänään sinne soitin. Asia, josta on soitin on lääkärikäynti viime joulukuulta. Vakuutusyhtiö ei ole vieläkään maksanut laskua lääkäriasemalle ja sieltä tietysti pommittavat minua. Eilen sain uhkauskirjeen, että laittavat maksun seuraavaksi perintään. En ole maksanut laskua, koska se kuuluu vakuutusyhtiölle, ja jos menen sen itse maksamaan, saan sanoa hyvästit niille rahoille.
Sain puhelinmen päähän naisen, jolla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä minkälaisia vakuutuksia he myyvät tai millä ehdoilla. Mutta siitä huolimatta hän pystyi oikein sujuvasti riitelemään asiasta kanssani. Kun en antanut periksi, hän pyysi esimieheltään vielä varmistuksen asiaan. Ja kuinka ollakaan, minä olin oikeassa. Mutta ihan turha odottaa jotain anteeksipyyntöä tms. hän kuittasi asian ihan kuin mitään sanomista asiasta ei olisi ollutkaan. Periaatteessa ihan sama, kun lopputulos on nyt kaiketi se että vak.yhtiö maksaa viulut, mutta toisaalta anteeksipyyntö on kyllä ihan kaunis tapa. Mun paperit menee siis udelleenkäsittelyyn, joka tietysti voi vielä päättyä ihan miten vaan.
Mutta siis jos en itse olisi ollut asiassa tiukkana ja tarkkaan tutkinut vakuutussopimusta, niin olisin nyt 140 dollaria köyhempi. Näillä vakuutusmaksuilla (n. $1000 vuodessa) olisi kohtuullista odottaa, että saisi puhua asiakaspalvelijan kanssa, joka oikeesti tietäisi jotain.

Thursday, April 17, 2008

Lisää vuosia

Princess Ann-Maryn syntymäpäiviä juhlittiin viime lauantina Alastalojen ja Koskenvuotten kanssa. Käytiin kilistämässä skumppaa yhdessä ihanassa pienessä viinibaarissa. Se on vanha omakotitalo, johon on tehty ravintola. Ihan kuin menisi jonkun kotiin kun astuu etuovesta sisälle.  Puutarhaan on laitettu pöytiä, oikein idyllinen. Syömässä oltiin Buca di Beppo nimisessä Italialaisessa ravintolassa. Sekin on vähän erikoinen siinä mielessä että sinne mennään ikään kuin keittiön kautta sisään. Ja annokset on kaikki tarkoitettu vähintään kahdelle, joten nyt kun meitä oli kuusi tilattiin paljon erilaisia ja jaettiin. Täällä oli ihan mieletön helle koko viikonlopun ja siitä lämmöstä saatiin nauttia vielä pitkälle yöhön. 
Ikävä kyllä se helle hävisi yhtä nopeasti kuin tulikin... Mutta eipä paljon väliä kun pitää vielä rutistaa viimeiset metrit koulussa ennen lomaa, joka alkaa 24. päivä. Ja 25. päivä isä ja Elina tulee kylään :) 

Thursday, April 10, 2008

Vieraita


On jäänyt tänne päivittämättä että Kaitsu ja Kari kävi SF:ssä pari viikkoa sitten ja ehtivät meitäkin moikkaamaan. Oltiin lounaalla Union Squaren Macyn kattoterassilla. Aurinko paistoi ja näkymät on huikeat. Ravintola Cheesecake Factory on nimensä veroinen ja listalta löytyy muistaakseni 38 erilaista juustokakkua. 

Tulen perässä


Niin se olympia-tuli kävi täällä meillä päin. Kauhee sotku. Itkua ja hammasten kiristystä. Ja kenen on syy? Sitä ihmetellään vielä pitkään ja hartaasti. Joka tapauksessa minä olin tietysti pelipaikoilla. Tai en siis mitenkään tietysti vaan alunperin ihan vahingossa. Sattui kuviot just mun koulumatkalle. Kaikkein lähimpänä soihtua olin kun astuin ulos junasta SF:n asemalla. Liki liippasi, mutta ohi meni. Havaintona vain suljettu katu ja poliiseja. Ihmismassa oli vasta muutaman korttelin päässä, täysin tietämättömänä, että soihtu meni jo. Juho katsoi kotona internetin kautta suoraa lähetystä ja kertoi mulle puhelimitse aina väliaikatietoja missä ne menee. Soihtu oli ihan toisella puolella kaupunkia koko ajan kuin missä kaikki mielenosoittajat oli. Aiottu päätösjuhlapaikka oli aika lähellä mun koulua ja kävelin sinne katsomaan mikä on meininki. Siellä oli vähän kuin festareilla. Rokkibändi soitti ja oli oikein leppoisa tunnelma. Ainakin sillä hetkellä, koska kukaan ei vielä tiennyt, ettei soihtu tule missän vaiheessa sinne eikä mitään juhlallisuuksia myöskään. Mä poistuin vähin äänin ja hyvissä ajoin koulun suojiin. 

Wednesday, April 09, 2008

Ressiä ja sen lievitystä


Tällä hetkellä menossa: term paper about Pareto Principle, term paper about Nokia's supply chain, esitys Mark Cubanista (Dallas Mavericksin omistaja), ryhmäprojekti, ja kaksi loppukoetta. Seuraavan kahden viikon sisällä. Pää on lähellä hajoamispistettä. Mutta sama kaava, tuttu homma, tähän alkaa jo tottua. Ja näillä mennään. Mark Cubanista pääsin eilen irti kun meidän värikäs ryhmä esiintyi cheerleader huutojen kera... Mahtavien aplodien jälkeen opettaja kysyi haluaako joku kaksi lippua saman illan Giantsien peliin ja minä tietysti käsi pitkällä ja sain ne!! Juholle kahtasataa tekstaria, että hommaa itsensä kaupunkiin seiskaksi, että ny lähretähän pelihin. Ja niin me oltiin. Paikat oli todella makeet ja peli jännittävä. Baseball kausi on vasta aluillaan, mutta Giantsilla ei ole mennyt mitenkään kovin ne vähätkään pelit. Mutta niin pojat voitti eilen! Eivät siis pettäneet meitä vieläkään. Kaikissa peleissä missä me ollaan tähän mennessä oltu, Giants on voittanut joka kerta. Illan päätteeksi oli vielä aivan mahtava ilotulitus. Ei mikään hatusta vedetty vaan ihan tyylillä tehty musiikin ja paukkujen yhteissovitus.