Ei kun liikkeelle

Jasper oppi tänään ryömimään! Hän on vasta viisi ja puoli kuukautta! Jätin hänet leikkimatolle ja kävin hakemassa pyykkejä. Tähän asti tämän on voinut tehdä, koska poika ei ole päässyt liikkumaan ja viihtyy siinä ihan hyvin. Mutta nytpä hän päättikin lähteä liikkeelle! Ryömi helistimen perässä ihan kunnon matkan. Ja tuli takaisin vielä kun isä jallitti toisella lelulla. Pientä valitusta tuli takastulomatkalla kun Jaapo olisi halunnut mennä kovempaa, mutta ei kroppa tottele ihan täydellisesti vielä :) Onneksi Juho oli kotona, joten tämä suuri ihme tapahtui valvonnan alla. Eipä hän mihinkään kovin vaaralliseen tilanteeseen yrittänytkään, mutta nyt ei parene jättää häntä enää yhtään yksin. Hyvästi kaikki pienetkin omat hetket kun hän on rauhallisesti leikkinyt itekseen leikkimatolla! Nyt alkaa armoton vahtiminen. Varsinkin kun meidän koti ei ole ihan lapsiturvallinen vielä. Pistorasioista puuttuu tulpat kun ei oltu ihan varauduttu että hän nyt jo lähtee liikkumaan. Täytyy siis hoitaa koti siltä osin kuntoon hetimiten.

Ja kun kerran alkuun pääsi, Jasper laitto tuulemaan oikein kunnolla. Myöhemmin kylvyssä hän otti laidoista kiinni ja nousi melkein seisomaan! Onneksi oli isä taas paikalla ottamassa koppia kun eihän hän todellakaan pysy pystyssä vaikka haluja olisi. On se semmonen energiapakkaus! Aamupäivällä vauvauinnissakin hän polski niin ettei kukaan ennen. Ja sukelsi kuin vanha tekijä. Tämä oli vasta toinen kerta ja nyt hän jo oppi sen että kun isä laskee kolmeen niin pitää laittaa suu ja silmät kiinni, silloin sukelletaan. Aluksi laskun jälkeen on puhallettu varovasti suun ja nenän väliin, että vauva alkaa pidättää hengitystä ajoissa. Mutta nyt ei tarvinnut enää puhaltaa, hän tiesi mitä tapahtuu :)

Kuntopiikki

Olen vihdoin päässty aloittamaan urheilun. Niin kuin oikein kunnolla, ei vaan kärryttely kävelyä. Kävin viikonloppuna molempina päivinä salilla ja mahtavaa olikin pitkän tauon jälkeen. Yritys oli molempina aamuina mennä spinning tunnille, mutta tulin sen verran myöhään paikalle, että tunnit olivat täynnä. Ei haitannut menoa, sen verran on virtaa kerääntynyt että ei kun salille vaan rautaa nostamaan. Peili on kauhea asia. Ei anna mitään armoa. Sieltä katteli trikoissa aika erinäköinen ihminen kuin mitä viimeksi salilla ollessa. Ei hymyilyttänyt. Ainoa tie tästä on alaspäin! Noin 20 kiloa olis tarve karistaa. Hiukan masentaa, mutta minkäs teet. Pitää vaan muistaa, että hyvän asian takia kilot tulivat ja ne saa pois kun vaan keskittyy asiaan. Eli nyt alkaa tämän äidin armoton kuntoilu!! Onneksi on talvi edessä niin ei masenna ihan niin paljon kun ei tarvitse enää kulkea uimapuvussa. Mutta ensi kesänä ei ole enää mitään selittelyn varaa. Jos samat kilot painavat niin ei voi syyttää kuin itteensä. Reilu viisi kuukautta synnytyksestä vielä menee jotenkin raskauden piikkiin, mutta ei kovin kauaa. Onneksi salilla näytti olevan oikein kiva lastenhuone ja mukava nanny siellä leikittämässä :) Eli kyllä Jasper varmasti viihtyy sillä aikaa kun äiti nostaa rautaa. Hän kun tykkää tosi kovin kaikista vieraista ihmisistä. Ja varsinkin lapsista.

Vieraskalenteri tyhjä

Meillä on tällä hetkellä vieraskalenteri aivan typötyhjä! Siis ei ketään tulossa! Miten on mahdollista?? Nyt joku äkkiä korjaamaan tilanne!! Hop hop!! Talon puolesta tulee majoituksen lisäksi hyvää ruokaa ja vielä parempaa seuraa ;)

Aika kuluu

Vaikea uskoa, että Jasper on jo viisi ja puoli kuukautta. Aika menee siivillä. Hänestä tulee päivä päivältä enenmmän pieni poika vauvan sijaan. Hän osaa jo vaikka mitä. Istuminen on lähes pulkassa. Vielä on vähän heiluvainen ja välillä nenällään tai selällään, mutta aika hyvin pysyy pystyssä. Ja ehdottomasti rakastaa syöttötuoliaan! Hän istuu siinä niin polleana poikana :) Voi istua vaikka kuinka kauan ja ihmetellä mitä kaikkea niin korkealta näkeekään. Pöytää pitää välillä paukuttaa ja ihan kaikkia tavaroita lähimailla pitäisi saada koskettaa ja mieluiten suun kautta. Pitäähän sitä maistaa, ettei ole mitään huonoja juttuja tarjolla :) Olen myös antanut Jaapolle nokkamukin. Sekin on hänestä tosi cool. Ensimmäisellä kerralla oikein silmät loisti ja hän oli ihan tohkeissaan. Näki oikein kuinka hän heti tajusi miten se toimii ja miten sitä pitäisi käsitellä, mutta kun ei millään vielä motoriikka riitä. Käsiä aseteltiin niin hartaasti ja kun ne sai jotenkin kohilleen niin eikun suuta kohti mutta aikalailla ohi koko ajan :) Hän ei muuten oikein välitä vettä juoda, mutta nokkamokista se menee. Se on jotenkin niin kauheen kivaa kun se on ihan erilainen kuin tuttipullo. Nieleskelee vettä ja välillä yskii kamalasti kun menee väärään kurkkuun. Mutta eikun lisää vaan.

Taudin kourissa

Viikko meni taas hujauksessa. Minä aloitin sen kauheassa oksennustaudissa. Viime sunnuntaina meillä oli vieraita ja grillattiin hyviä pihvejä. Myöhemmin mulla alkoi maha paisumaan ja siellä sisällä alkoi kova myllytys. Mielestäni en syönyt liikaa, mutta ajattelin että nähtävästi kuitenkin näin kävi kun olo oli kovin tukala. Mutta sitten alkoi vessassa juoksu, jota kesti koko yön. Jossain vaiheessa aamuyön tunteina alkoi tulla ulos tavaraa myös toisesta päästä. Ihan järkyttävää. En muista milloin olisin ollut niin kipeä viimeksi. Maanantaina aamulla olin aivan kuollut. Kauhea tärinä ja horkka, kuume päällä eikä toivoakaan päästä ylös sängystä. Juhon oli pakko jäädä kotiin, koska en pystynyt huolehtimaan Jasperista. Hänellä oli joku myötätunto-bakteeri koska hänellekin nousi vähän lämpöä ja nukkui mun kanssa suurimman osan päivästä. Onneksi hänelle ei tullut mitään muita oireita, koska noin pieni vauva kuivuu todella nopeasti pahan vatsataudin kourissa.

Tiistaina en pystynyt vieläkään syömään mitään, join vaan Gatoradea koko päivän että pysyin tolpillani. Keskiviikkona alkoi helpottaa. Käytiin Jaapon kanssa jopa ulkona vähän kävelemässä. Mutta kauhee hiki päällä korttelin jälkeen.

Juho pyöräilee MS-taudin hyväksi

Pari viikon päästä on viikonloppuna pyöräilytapahtuma MS-taudin hyväksi ja Juho on osallistumassa tähän. Heidän koko firma (Ernst & Young) osallistuu ja tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon rahaa. Juholla on henkilökohtainen tavoite ja siinä tarvitsemmekin teidän kaikkien apua :)

Ensimmäinen linkki on englannin kieliselle sivustolle, josta löytyy lisätietoa tapahtumasta ja toinen linkki on Juhon lahjoitussivulle.

Bike MS: Waves to Wine Ride 2010

Lahjoitukset

Kiitokset kaikille osallistuville!!

Valokuvaussessio

Olimme äitiryhmän kanssa yhtenä päivänä ottamassa vauvoista kuvia kauniissa Pulgas Water Templessa. Pojat olivat niin tohkeissaan :) Sattumalta tosiaan kaikki paikalla olevat vauvat olivat poikia. Vaikea uskoa että Jasper on jo 5kk.

linkki kuviin

Palo San Brunossa

Ihan järkyttävä tulipalo San Brunossa joka on 20-30km meistä pohjoiseen. Meillä siis kaikki kunnossa. Uutisia seuraaville hätääntyneille sukulaisille ja ystäville siis tiedoksi :)

Uima-allas testattu

Nyt alkaa koti vihdoin näyttämään kodilta. Tavarat ovat viimein löytäneet paikkansa ja jopa pari tauluakin saatu seinään. Meinas jo mennä herne nenään tämän "rakennustyömaan" kanssa. En katso olevani mikään supersiivoushullu, mutta hermostun sekamelskasta. Ja nyt niitä laatikoita ja nyssyköitä on ollut pitkin lattioita jo yli viikon ja se alkoi olla liikaa. Juho on tietenkin ollut töissä arkipäivät ja pienen vauvan kanssa laatikoiden purkaminen ei vaan käy käden käänteessä. Jaana on ystävällisesti pitänyt Jasperia monena päivänä useamman tunnin, joten olen saanut paljon aikaan, mutta ei sekään ole riittänyt. Täällä oli maanantaina Labor Day, joka on pyhäpäivä ja Juholla vapaa. Sen lisäksi Juholla oli myös perjantai vapaa eli neljäpäiväinen viikonloppu. Päätettiin torstaina että nyt hoidetaan tämä homma valmiiksi että päästään vihdoin nauttimaan uudesta kodista. Ja niin me tehtiin. Tänään aamulla vielä ihan viimeiset tavarat paikoilleen ja valmis on!

Naapurimme Julie tuli aamupäivällä koputtelemaan ja kutsui meidän illalla grillamaan kanssaan. Todella ystävällistä :) Hän tuntuu muutenkin olevan erittäin mukava ihminen. Reilu nelikymppinen kahden lapsen äiti, ymmärtääkseni leski. Niin me sitte grillailtiin hänen ja muutamien hänen ystäviensä kanssa tuossa meidän uima-altaan reunalla ja nautimme lämpimästä kesä illasta :) Mahtava fiilis! Kaikki valmiina ja vihdoin voi rauhassa istua alas ja olla vaan.

Pojat, Juho ja Jasper, testasivat sitä ennen meidän poolin. Jasper oli ensin vähän ihmeissään, että mikä juttu tää on. Ei hän itkenyt tai mitään, mutta ei ollut mitenkään kovin innoissaan. Pidettiin pieni tauko ja toisella kertaa hän oli oikein innoissaan. Siihen saattoi vaikuttaa myös se että toisella kerralla altaassa oli muita isompia lapsia uimassa ja polskuttamassa vettä. Jaapo rakastaa lapsia ja haluaa aina olla mukana mitä ikinä tekevätkään. Tai ainakin seuraa silmä kovana.

Uiminen oli siis suksee, vaikka yksi hieman nolo seikka varjosti tätä ainutlaatuista kokemusta. Nimittäin: ostin Jaapolle uimista varten tarkoitettuja vaippoja eikä kaupassa ollut kuin yhtä mahdollista laatua. En sen paremmin katsonut minkälaisia ostin, varmistin vain että koko oli oikea. Juho kun alkoi pukea poikaa, naama vähän valahti kun hän totesi, että nuorelle herralle pitää laittaa vaalenapunainen Little Mermaid (Pieni Merenneito) uimavaippa. Ja kun meillä ei ole vielä edes kunnon uikkareita Jaapolle, niin piti siis mennä julkisesti polskimaan noissa tyttöjen vetimissä. Noloa. Todella noloa. Toivottavasti hän ei traumatisoitunut kovin pahasti. Ja myös siitä syystä tästä tilaisuudesta ei ole kuvia, koska isänsä kielsi niiden ottamisen.