Ja seuraava haastattelu

Olin taas haastattelussa. Tällä kertaa kyseessä on kesän mittainen työharjoittelupaikka. Voi kun saisin sen! Vaikka siitä ei makseta juuri mitään, niin aina se kotona olemisen voittaa ja se olisi mahtava kokemus. Oppisin taas paljon uutta ja ei tiedä mitä ovia se avaisi eteenpäin. Haastattelija oli todella mukava ja haastattelukokemus oli oikein miellyttävä. Mutta siitä ei voi päätellä mitään, koska kaikki edellisetkin haastattelut olivat mun mielestä hyviä. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Tällä kertaa en ole kovinkaan innoissani asiasta, koska olen kaikkina muina kertoina ollut ja tippunut kovaa ja korkealta. Sanoivat olevansa nopeita päätöksen teossa ja ilmoittavat jo maanantaina. Mutta siitäkään ei voi päätellä mitään, koska täkäläinen "ilmoitamme huomenna" voi tarkoittaa ihan mitä vaan huomisen ja muutaman viikon välillä. Mutta toivottaan parasta jne. 

No nyy se mun äire lähti :( Kolme viikkoa meni todella nopeasti. Kaikkee puhasteltiin. Viime viikolla käytiin Alcatrazissa ja sen päätteeksi käytiin katsomassa San Francisco Giantsien baseball peli. Pojat hävis. Mutta tunnelma oli mahtava ja meillä kivaa. Vaatetta piti olla kyllä aika lailla, koska ilta oli kylmä. Tehtiin myös päivä retki Montereyhin. Ajettiin tästä meiltä ensin Half Moon Bayhin ja sieltä Highway 1:a alas rantaa pitkin. Siellä on NIIN mahtavat maisemat! Tie kiemurtelee ihan aavan meren vieressä. Pysähdyttiin matkalla Santa Cruzissa syömässä kalaa ja moikkaamassa paikalliset merileijonat. Niitä oli paljon taas. Monterey on yksi maan suurimmista meribiologian tutkimuspaikoista. Lahden pohjassa kulkee vedenalainen Grand Canyon ja siellä on paljon kaikenlaisia kaloja ja lintuja. Valaita ja delfiinejä mekin ollaan siellä bongattu. Rannassa on myös suuri akvaario, jossa käytiin ihmettelemässä vedenalaista elämää. Ja siellä todella on jos jonkunlaista eläjää. Joihinkin sai jopa koskea. Täytyy sanoa, että sellainen vetelä merimakkara, vaimikäsenytoli, ei tuntunut kovinkaan miellyttävältä. Mutta taas viisastuttiin. Viikonloppu meni lasten harrastuksia seuratessa. Lauantai aamulla oli Toivon baseball peli ja häntä piti tietysti mennä kannustamaan. Kaveri ei itse oikein jaksanyt keskittyä peliin, vaan haahuili aina pesällä ollessaan ihan jossain muualla. Lämpöä oli noin 35 astetta, joten ei ihme jos ei ihan ollut keskittyminen kymppi. Kyllä noi 5-7 vuotiaan jannut on todella söpöjä! Toiset on ihan kahvilla koko ajan ja toiset ottaa ihan tosissaan :) Ja niillä on ihan viimotten päälle peliasut ja kypärät ja kaikki. Sunnuntaina Palo Altossa oli venäläiset markkinat, jossa Jamillalla oli balettiesitys. (Jamppa on venäläisessä balettikoulussa, that's why.) Siellä oli paljon muitakin kouluja esittämässä ja täytyy sanoa, että kyllä Jamillan porukka oli ehdottomasti paras niistä mitkä me nähtiin. 

Nyt  on siis äiti matkalla Suomeen. Voi kun olisin voinut lähteä sen kanssa! Oli haikea hyvästellä, kun ei yhtään tiedä koska nähdään seuraavan kerran.

Uusia kuvia

löytyy oikealta :)

Juhlahumua

Nyt on juhlittu ja reissattu ja vaikka mitä. Ihanaa kun äiti on täällä. Ensin oli mun palkintoseremoniat ja pidin kuin pidinkin ihan ok puheen. Kiitin koulua ja opettajia, isää ja äitiä ja tietysti maailman ihaninta aviomiestä. Kaikki ovat edesauttaneet että sain koulun päätökseen. Ja vielä hyvillä arvosanoilla. 

Toukokuun ensimmäisenä lauantaina oli sitte vihdoin virallinen  valmistujaisjuhla. Ilma ei ikävä kyllä, ja ihme kyllä, suosinut vaan satoi. Yleensä täällä ei näin myöhään keväällä enää sada, mutta silloin tuli vettä ja oli tuulinen päivä. Tilaisuus oli vanhassa lentotukialuksessa ja alkuperäinen tarkoitus oli että juhla pidetään kannella, mutta siirrettiin sisätiloihin. Ihan ok, vaikka siellä ei vieraat kyllä juurikaan nähneet lavalle. Onneksi olivat laittaneet suuria screenejä joka puolelle, joten niistä vieraat näkivät meidät päivänsankarit. Siellä pidettiin puheita ja jaettiin palkintoja opettajille. Ja tietysti päätapahtuma oli diplomien jako. Siellä juhlahumussa sitte otettiin valokuvia tuttujen ja sukulaisten ja opettajien ja vaikka kenen kanssa. Sieltä tulimne takaisin Menlo Parkiin ja olimme täällä ravintolassa syömässä ja kilistelemässä lisää. Oli todella mahtava päivä. Kova uurastus sai arvoisensa päätösjuhlan. Laitan piakkoin kuvia tänne molemmistä juhlista. 

Äidin kanssa olimme viime viikolla muutaman päivän Las Vegasissa. Siellä oli ihan järkyttävä helle. Joka päivä noin 36 astetta ja aurinko oli todella pistävä. Mutta mahtava paikka. Vaikka toisaalta niin keinotekoinen kuin olla ja voi. Mutta ehkä juuri siksi upea. Oltiin katsomassa kaksi erittäin hienoa showta. Jubilee on perinteinen Las Vegas cabaree, jossa tanssitaan ja lauletaan ja mimmeillä on mahtavia pääkoristeita yms. Hieno. ICE on venäläinen sirkusryhmä, joka tekee perinteisiä sirkustemppuja, mutta kaikki tapahtuu luistimilla. Esiintymislava on jäädytetty ja kaikki luistelee samalla kun tekee mielettömiä temppuja. Täytyy ihmetellä. 

Täytyy myöntää, että kolmantena, ja viimeisenä, päivänä alkoi jo vähän tökkimään se kasino meininki. Jokainen hotelli on tehty niin, että ensimmäisenä sisääntullessa on valtava kasino alue, jossa on hämärä valaistus eikä ikkunoita mihinkään. Ei myöskään kelloja missään, jotta ihmiset vaan pelaisivat ja menettäisivät ajan tajun täysin. Pari päivää siellä on ihan jees, mutta sitte alkaa tulla ahdistus. Pitää päästä pois. Vaikka me käveltiin paljon ulkona kadulla, väkisinkin niihin törmää vähän väliä.