Koko ajan olen yrittänyt etsiä sopivaa hommaa ja hakenutkin joihinkin. Hain jopa yhtä internship paikkaa kun ei oikein muuta ole tarjolla. Siitä onneksi maksettaisiin jotain, mutta hyvin vähän. Omaan asuntoon muuttaminen on siis entistä hankalampaa. Olin jo viikoloppuna katselemassa joitakin asuntoja kartoittaakseni mikä on tilanne, mitä saa ja millä rahalla. Olo oli vähän toiveikkaampi, mutta nyt taas olen ihan alamaissa. Milloin me oikein päästään aloittamaan normaali elämä omassa kodissa?
Työttömänä olo on todella masentavaa. Tulevaisuudesta ei tiedä mitään. Rahaa ei tule ja pitääkö tässä vielä lähteä maastakin. Keskusteltiin Juhon kanssa, että jos hakisin jostain muusta osavaltiosta töitä, mutta se tarkoittaisi taas erillään elämistä. Parisuhdekin on koetuksella. Niin kuin ei olisi tarpeeksi huolia.
Tämä on ehkä vuosisadan huonoin aika valmistua koulusta. Hakijoita on vaikka kuinka paljon ja se tarkoittaa että firmat ovat erittäin valikoivia. Kokeneita on tarjolla vaikka kuinka, kuka palkkaa vastavalmistuneen? Ei kukaan.
2 comments:
Asioilla on tapana järjestyä. Sinä olet niin aktiivinen, että kyllä sä paikkasi löydät. Tässä vaikeassa taloustilanteessa, et valitettavasti ole ainut ja se tietysti hankaloittaa paikan saamista. Nyt täytyy ponnistaa eteenpäin niillä positiivilla asioilla, mitä teillä on. Toimiva ja tuore parisuhde, terveyttä kummallakin, hyvä turvaverkosto etc. Tsemppiä vaan!
No äläny vielä masennu! Eihän siit sun tokasta haastattelusta ole mennyt vielä viikkoakaan!!! Kyllä sä ex-superassari, nyk. supermaster itelles paikan tässä maailmassa löydät ja kyllä teille se oma kotikin lohkeaa!!! <3 Pitkää pinnaa ja sisua, dear!
Post a Comment