Thursday, November 08, 2007

Tiimityöskentelyä

Mun markkinoinnin ryhmä ei ihan ole sitä mitä mä luulin. Kaikki ovat ihan ok ihmisiä niin kauan kun puhutaan diipadaapa juttuja, mutta kun alettiin hommiin markkinointi suunnitelman kanssa niin on hieman eri näkemyksiä asiasta. Ryhmä koostuu neljästä naisesta ja yhdestä miehestä. Amerikkalainen Thomas, intialainen Nabanita, saksalainen Susanne, ranskalainen Marie ja minä. Susannen ja Nabanitan kanssa mulla ei oikein skulaa. Molemmilla on markkinointi pääaineena, ensimmäinen lukukausi koulussa, ja sen kyllä huomaa. Mimmit on intoa piukassa kuin vissypullot. Molemmilla on ideoita vaikka muille jakaa, mutta mitään ne ei saa aikaiseksi. Varsinkin tämä saksan tyttö on kyllä sellainen hörhö, että tällaisella organisointifriikillä kuin mä menee hermo. Hänen osuus tässä projektissa on tähän mennessä ollut 95% suuria suunnitelmia ja 5% tekoja. Ja koko ajan tulee meiliä, että mitä kaikkee vielä pitäisi tutkia ja analysoida. Typy ei ole vielä kirjoittanut riviäkään, mutta jakaa meille muille ohjeita.
Mä tykkään, että asiat on järjestyksessä ja on jonkulainen suunnitelma mihin ollaan menossa. Eikä niin että sorkitaan vähän joka suuntaan eikä kenelläkään ole hajuakaan mikä on lopputulos, ei edes suunnilleen minkälainen sen pitäisi olla.

Hohhoijaa, mä olen niin vaikee...

4 comments:

Norppa said...

Toi on niiiiiin tuttu homma. Hirvee härdelli, tosi paljon meilejä, kauheesti mielipiteitä..ja nolla tulos. Jossain vaiheessa opintoja oli pakko olla suppee ja välttää ryhmätöitä kun oma hermo ei enää kestänyt sitä "mutku ja sitten ja sitten ja kaikkien pitää vielä ja sitten"..jne.
Tsemppiä ja suppeutta! Sanot että rivit korvaa näkemyksen ;)

Ansku said...

Meidän eilinen palaveri meni vähän paremmin, vaikka Susanne ei taaskaan ollut tehnyt omaa osuuttaan. Yllätys. Mutta saatiin kuitenkin jotain aikaiseksi. Ehkä tästä vielä saadaan jonkunlainen paperi aikaiseksi.

Norppa said...

Aina se valmiiksi tulee! Prosessi saattaa vain olla tuskainen tai todella tuskainen.
Hyvä siitä tulee!

Anonymous said...

:D Tää on ehkäpä paras vertauskuva ikinä:
"Mimmit on intoa piukassa kuin vissypullot." Mä nauran tätä koooooko päivän. :D
Jensu