Meidan perhe lahti perjantaina Euroopan turneelle pariksi kuukaudeksi ja jaatiin Juhon kanssa kaksin. Kylla oli outoa olla ilta kotona kun oli niin hiljaista. Nukkumaan mennessa mua pelotti ihan kauheesti. Olin ihan varma, etta koko talo on taynna morkoja.
Aamu tuli kuitenkin niin kuin aina ennenkin. PAITSI: pienet peikkolapset eivat kompineet meidan sankyyn. Lauantaina en sita niin huomannut, kun lahdin heti herattyani jumppaan, mutta tanaan sunnuntaiaamuna se jotenkin kolahti. Me nukuttiin kymmeneen asti, mita ei ole tapahtunut tosi pitkaan aikaan. Ma olin herattyani ihan ihmeissani kun tajusin mita kello on. Siis kymmenen aamulla ja talo ihan hiiren hiljaa. Ei kuulunut rappusista pienten jalkojen tepsutusta eika muitakaan "normaaleja" aamuaania.
Onhan se tietysti tosi kivaakin, kun saadaan olla kaksin koko kesa. Tai no, kaksin ja kaksin: perhe on matkalla 9 viikkoa ja siita 5 viikkoa meilla on vieraita. Allenin perhe tulee juhannuksena ja on pari viikkoa ja heti peraan tulee Leena ja Martti ja ne on kolme viikkoa. Siita kolmesta viikosta ollaan kaikki nelja yksi viikko Kanadassa. Siella on Parkkisten sukulaisen haat.
No comments:
Post a Comment