Thursday, May 17, 2007

Terapiaa

Tanaan ei ole ollut mun paiva. Olen koko paivan yrittanyt tehda raporttia artikkelista, joka on vain puolitoista sivua pitka, tavallisella A4 paperilla. Vain puolitoista sivua. Siita pitaisi tehda analyysi International Business kurssille. Olen lukenut sen artikkelin ainakin 200 kertaa ja tiedan tarkkaan mita siina sanotaan, mutta en saa yhtaan mitaan paperille. Koko paiva mennyt ihan hukkaan. Etsin viela uuttakin artikkelia, kun ajattelin, etta josko vika ois ollu siina artikkelissa, mutta taitaa olla vaan mun paassa....

Sitte sain viela kaupan paalliseksi taas uuden laskun helmikuisesta laakarissa kaynnista! Ma en oikeesti tajua taman maan systeemeja. Maksan itseni kipeeksi vakuutusmaksuista ja silti pitais viela maksaa jotain siita laakaristakin. Uskomatonta!! Ne on lahettaneet mulle monta kertaa sen laskun ja saan soitella seka laakarikeskukseen etta vakuutusyhtioon, etta mita tama taas tarkoittaa. Hirveeta ajan haaskausta. Ma olen tottunut siihen, etta kun jostain jotain maksaa, niin yleensa saa sita mita on tilannut. Mutta ei tassa maassa. Taalla maksetaan ihan vaan maksamisen ilosta ja vahan viela lisaa ja toiset vahan viela lisaa jos haluaa, etta asiat on edes jossain mallissa. On taa niin.... Suomessa on kaikki niin paljon paremmin...

No, sain terapiaa oikein kunnolla kun raivosin Juholle :) Siis en Juholle itselleen vaan purin vaan paineita. Ja Juho kulta kuunteli ja osallistui Amerikan parjaamiseen parhaansa mukaan. Ensin se oli vahan puolustus kannalla, mutta totesi hyvin nopeasti, etta tosta muijasta tulee vaarallinen, jos sen kanssa ei ole samaa mielta ja kun oltiin paasty samalle sivulle, niin todellakin haukuttiin tama maa lyttyyn ja vahan viela paalle. Kylla helpotti! :)

Pisteena I:n paalle, lahdin mopo ajelulle. Ensimmainen kerta kun ajoin Rumin mopolla. Se on vuoden 1988 BMW ja aika pakkaus. Muuten ihan jees, mutta siina on vilkut kummassakin kadessa ja se hankaloittaa aikalailla ajamista. Kun siis oikeassa kadessa on kaasu, niin on tosi vaikeeta vaantaa kaasua ja laittaa vilkkua paalle tai pois samaan aikaan. Mun Banditissa (ja kaikissa muissakin mun tietamissa mopoissa) on molempien suuntien vilkku vasemmassa kadessa. Eihan silla raukalla ole juuri muutakaan tekemista.

2 comments:

Anonymous said...

Moi Ansku!
Älä välitä vastoinkäymisistä sen enempää - koko ajan sattuu kaikenlaista - paikassa sun toisessa. Ameriikka on nyt ameriikka ja toivottavasti te tuutte sieltä kotiin! :-)

Juho ei varmaan ole muistanut välittää tekstarikiitoksia sulle mun äiskienpäiväkorusta - kiitos siitä (käsiala toivotuskortissa näytti jotenkin niin ei-juholta ;-))
Mä oon nyt käynyt niillä vastaustekniikan kursseilla ja näyttää kyllä vahvasti siltä, että "Parkkinen et Mother" ei koskaan toteudu. Ainakaan siinä mun uhoamassani muodossa. Kyse ei oo ällistä eikä iästä eikä motivaatiosta. Kyse on siitä, uskooko siihen juttuun ylipäänsä enää - siis minä omalta kohdaltani. No joo, voi se olla iästäkin kiinni. Mä en vaan pysty enää opettelemaan sivukaupalla asioita ulkoa. Voi, voi!

Ja sitten tärkeämpiin asioihin: Pelastimme Allun levykokoelman toissapäivänä. Palkintona tästä oli elinikäiset vapaaliput Martti Servon konsertteihin. Kiristin ne koskemaan myös teitä.

Ansku said...

Hyva Leena!! Sa oot NIIN PARAS!! Ma olen kylla eturivissa Martin keikalla elokuussa! Oisin ma kylla ollut muutenkin, mutta opiskelija on koyha ja tama auttaa valtavasti :)

Ala viela heita kirvesta kaivoon "Parkkinen et Mother":n suhteen, se voi hyvin viela toteutuakin. Sa voit olla jossain muussa roolissa kuin mita alunperin suunnittelit. Voit esim tehda luovaa suunnittelua :)