Loppurutistus Jouluun

Jouluviikolla Jasperilla oli tämän syksyn viimeinen jumppatunti ja sieltä muutama kuva. Hän rakastaa jumppaa ja siellä ollaan käyty jo puolitoista vuotta.

Antonin 6kk lääkärikäynti oli perjantaina ja hyvältä näytti pojan kasvukäyrät taas. Viimeksi hän ei ollut kasvanut ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt ja oli tippunut omalta käyrältään. Mutta nyt oli kasvanut hyvin ja jatkaa uudelle käyrällä (lääkäri sanoi, ettei Anton todennäköisesti palaa enää alkuperäiselle käyrälle, mutta se on ihan ok.) Anton sai normaalit 6kk rokotukset ja Jasperkin fllunssarokotuksen. Se tuli vähän yllättäen ja siitä pitikin hieman neuvotella. Rokotusten antaminen ei olekaan enää ihan niin helppoa... 

Jouluvalmisteluja ei ole paljon tarvinnut tehdä, kun päästään taas Jaanan valmiiseen joulupöytään. Mutta leivottiin sentään joulutorttuja ja piparkakkuja Jasperin kanssa. Ja innostuttiin ehkä vähän liikaakin tuon koristelun osalta :) Mutta kun se oli niin hauskaa :) Jasper ei malttanut millään odottaa, että piparit tulee uunista ja että niitä voi alkaa syödä. Piparitalo on ollut valmis jo muutaman päivän ja siitä hän ei ole saanut silmiään irti. Monta kertaa päivässä kuuluu: "Äiti, haluan maistaa." tai "Nyt on joulu ohi ja syödään piparit." Katsotaan kestääkö talo edes Tapaninpäivään asti. Juho on taas hoitanut oman osuutensa joulutorttujen syömisessä eikä niitä paljon ehdi pelliltä mihinkään laittamaan kun ne häviää jo ennen sitä. Tämä satsi on toinen, koska ensimmäinen meni kirjaimellisesti samantien. Ja tein minä ensimmäisen kerran elämässäni rusinasoppaa! Sitä maistetaan huomenna Jaanan riisipuuron kanssa aamulla :) Nam.

Täällä on satanut kaatamalla vettä viimeiset päivät. Huomenna aattona pitäisi olla päivän tauko, mutta sade ilmeisesti jatkuu taas tiistaina. Vettä on tullut todella paljon. Parissa päivässä Suomen koko vuoden sademäärä. Tälle alueelle on tehty tulvaojia, koska tämä on ihan tavallista talvisin, mutta nekin on tulvineet paikoin. Juuri tänään ollaan koko ilta seurattu uutisista, että koska meidän lähin tulvaoja tulee yli. Ja paikoin se tulikin, mutta ei meidän kohdalla onneksi. Juho kävi jopa paikanpäällä katsomassa, että kuinka lähellä reunaa vesi on. Sinne kun on matkaa vain noin 500m meiltä. Että pitääkö tässä varautua johonkin turvatoimenpiteisiin. No, nyt sade on siis lakannut ainakin tältä erää ja toivotaan että suuremmilta tulvilta säästytään. 

Hyvää Joulua kaikille! 

Joulunalus ruuhkaa

Viime viikon maanantaina oli syksyn viimeinen musiikkitunti (siis ei Suomikoulun vaan englannin kielinen) ja siellä askarreltiin omat instrumentit. Jasper teki junatarroista hienon junan kulkemaan "rataa" eli reunaa pitkin. Instrumentti on siis kaksi kertakäyttölautasta niitattu yhteen, sisällä on riisiä ja lapset koristelevat sen itse piirtämällä ja liimaamalla siihen tarroja.

Lauantai illalle meillä oli kolme eri menoa ja jouduimme ikävä kyllä skippaamaan sekä taloyhtiön perinteiset joulujuhlat että Jasperin ystävän Jonatanin 3v kemut. Mutta sitä vastoin saimme nauttia aivan mahtavista Suomalaisista pikkujoulujuhlista toisten ystäviemme kanssa :) Gaston Family oli järkännyt vauvaryhmällemme makoisaa riisipuuroa ja joulutorttuja ja muita perinteisiä herkkuja. Suomalaiset juhlat vaikka isäntä onkin amerikkalainen :)  

Sunnuntai aloitettiin Jasperin Suomimuskari-kaverin Alexin 3-vuotiskemuilla. Merirosvo-teemalla oli aarteenetsintää ja siellä pienet rosvot vipelsivät silmälaput vinossa ja miekat tanassa :) Juhlien kuitenkin paras peli oli kuvassa näkyvä air hockey pöytä, jossa lätkittiin jokunen tovi. 

Sunnuntai iltana minä pääsin vielä yksin nauttimaan kulttuurista. Jamillan balettikoulun perinteinen joulushow oli mahtava. Kuten aina. On niin liikuttavaa katsoa valtavaa edistymistä ja kasvua. Ensimmäisessä esityksessään Jamilla oli viisivuotias ja esitys oli suloisen haparoiva. Nyt ei ollut enää tietoakaan mistään haparoinnista vaan ylväässä ryhdissä tuo 11-vuotias nuori neiti tanssi kovakärkisillä tossuillaan kuin ammattilainen. Itkuhan siinä tuli. (Kuvassa Jamilla alhaalla vasemmalla, ystävänsä Katya vieressä ja takana Rumi ja Jaana.)

Suomikoulun joulujuhla

Sunnuntai jatkui vielä Suomikoulun joulujuhlilla ja siellä Jasper esiintyi myös elämänsä ensimmäisen kerran. Oli se liikuttavaa! Hän oli niin reipas! Tämän syksyn Suomikoulun muskari on ollut erittäin hyvä ja sieltä saatu CD on soinut autossa tauotta koko syksyn. Nyt parin viime viikon aikana Jasper on vihdoin alkanut laulaa mukana ja laulaakin tosi hyvin ja osaa melkein kaikki laulut. Hän on siis monta kuukautta kuunnellut tarkkaan ja nyt vihdoin saanut äänenkantansa auki :) Nyt meillä sitte lauletaankin koko ajan ja joka puolella. Joko näitä Suomikoulun lauluja tai sitte meidän omasta laulukirjasta minun hänelle laulamiani lauluja. Hyvä muisti on pojalla, hän on siitä laulukirjasta painanut mieleensä aina ko laulun kohdalla olevan kuvan ja nimennyt laulut niiden mukaan. Hänhän ei tiedä välttämättä niiden nimiä. Rati riti ralla on esim. lumiukko-laulu, koska siinä sivulla on lumiukon kuva jne.

Klikkaa tästä, linkki videoon hienosta esityksestä. Jasper ja Juho eturivissä.

Kakku ystävälle

Kolarista huolimatta meidän viikonloppu oli oikein kiva. Lauantai oli mukava lepopäivä ja sunnuntai taas toimintaa täynnä. Aamulla olimme järjestäneet ystävällemme Annalle baby showerin ja sinne olin leiponut kaikenlaista. Viime hetkellä toinen viimeisillään raskaana oleva ystävämme lähtikin synnyttämään, ja koska hän oli luvannut hommata kakun, minulle tuli niin sanotusti kakku-nakki. Minäpä reippaana tyttönä päätin tehdä sen itse. Virhe. Olisi pitänyt tietää. Kakku itsessään on tosi helppo ja onnistuu takuuvarmasti, mutta lähdin sitte soveltamaan. Virhe. Ei pidä alkaa leikkiä kondiittoria, kun ei sellainen ole. Kakku siis onnistui ihan täydellisesti ja oli oikein kaunis vielä aamulla ennen juhlia. Mutta. Sitten sain kuningasajatuksen, että siihenhän voisi kirjoittaa jotain. Kun mulla vielä sattui olemaan valmiina vihreää koristeväriä valmiina. VIHREÄÄ! Suklaakakun päälle! Ja Anna odottaa tyttöä. Joo, tässä vaiheessa olisi pitänyt jo hälytyskellojen soida, mutta kun ei soinut. Joten tässä tulos. Teillekin siellä hyvät naurut :) Siinä luki Anna & Baby noin kolme minuuttia kunnes väri alkoi levitä. Me saatiin kyllä suht hyvät naurut aikaiseksi juhlissa :) Onneksi Anna arvosti yritystä :) 

Auton huono päivä

Viikonloppu alkoi hieman dramaattisissa tunnelmissa, kun minä menin pamauttamaan meidän auton toisen auton perään perjantaina. Ei ollut hauskaa ei. Onneksi kukaan ei loukkaantunut. Paitsi auto. Pahasti. Jasperille tuli ihan pieni nirhauma turvavyöstä kaulaan, mutta sekin oli jo seuraavaan aamuun mennessä lähes pois. Minä harvoin kuljen mihinkään ruuhka-aikaan kun ei ole yleensä pakko. Tälle perjantaille olin suunnitellut vieväni pojat katsomaan San Josen keskustassa olevaa joulumaata hienoine valoineen. Vaan eipä menty. Tässä ihan kotinurkilla (autojonossa kylläkin) käänsin hetkeksi katseeni tiestä ja PAM! Siinä sitä sitte oltiin kauhunsekaisin tuntein. Pojat pelästyivät molemmat ja alkoivat itkeä, mutta rahoittuivat kyllä heti kun käännyin heidän puoleensa. Olin ilmeisen uskottava rauhoitellessani koska molemmat tosi nopeasti olivat ihan ok. Olin aikamoisessa shokissa, mutta naama pysyi peruslukemilla. Mies autosta, johon olin törmännyt tuli nopeasti tiedustelemaan olimmeko kunnossa. Ihme kyllä tämä vanhempi herrasmies ei ollut mitenkään ärtynyt minulle, kysyi vaan loukkasimmeko. Kai hän näki mun naamasta, että nyt on kotiäiti sen verran hukassa, että antaa olla. Ajoimme autot sivuun ja soitettiin poliisit paikalle. Minä tietenkin soitin myös Juholle, että tule auttamaan. Ja tulihan se, mun ihana mies. En olisi pystynyt ajamaan autoa siitä mihinkään. Etupuskuri roikkui tosi pahasti ja olin sen verran shokissa, etten olisi uskaltanutkaan. Joten Juho jätti oman autonsa siihen tien viereen ja lähdettiin koko perhe Siennan raadolla kotiin.

Nyt tuli sitte hyvä autovakuutus tarpeen. Ja hyvä vakuutus meillä onkin. Vaikka saatiin auto kotiin ajettua, siitä valui kaikenmaailman nesteitä sen verran, ettei sitä enää siitä mihinkään uskaltanut liikuttaa seuraavana aamuna. Juho soitti korjaamolle ja hinaukseen ja sieltä tultiin tosi nopeasti auto hakemaan. Myös sijaisauton vuokraus kuuluu vakuutukseen ja sieltä tuli kuljettaja hakemaan Juhoa ja saatiin saman aamupäivän aikana vielä toinen auto tilalle. Kaikki on sujunut niin kivuttomasti, että voiko tämä olla tottakaan.

Lasten turvaistuimet menevät vaihtoon, vaikka ei sen suuremmasta kolarista olekaan kyse. Kalifornian laki määrää, että jos istuimessa on istunut joku vaikka kuinka pienessä onnettomuudessa, istuimet tulee hävittää ja korvata. Vöihin on joka tapauksessa kohdistunut sen verran painetta, että on varmempi vaihtaa uusiin. Joten poikien istuimet menivät sitte samalla Siennan mukana korjaamolle ja sitä kautta hävitettäväksi.

Itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivää vietettiin perinteisesti Linnan Juhlia Yleltä suorana katsellen. Ohjelma tuli tätä aikaa heti aamulla yhdeksältä, mutta siitä huolimatta meillä oli täällä tupa täynnä. Neljä äitiä (minä, Heidi, Paula ja Maiju), yksi taapero (Jasper) ja neljä vauva (Anton, Ilona, Lara ja Matias). Ihan mahtavat kekkerit. Äidit sai suureen ääneen ihmetellä pukuloistoa ja vauvat leikkiä ja kuolata keskenään. Jasperkin sai mahansa täyteen pullaa heti aamusta. Kaikilla oli siis hauskaa :) Ja vielä kaikenkukkuraksi Antonille tuli ensimmäinen hammas!
Käsittämättömän huonoa tilannetajua minulta, kun ei ole yhtään kuvaa tästä hauskasta tapahtumasta. Pahoittelen. Mutta laitetaan lohdutukseksi hymyilevä poika keinussa.

Isot pojat

Täällä on nykyään yhden pojan verran vähemmän vaipan vaihtamista :) Jasper on pysynyt hyvin kuivana kohta kaksi viikkoa. Ihan muutama vahinko silloin aluksi tuli, mutta ei enää pitkään aikaan. Hän osaa hyvin pidättää ja kertoa milloin pitää mennä. Hiukan pitää äidin tai isän hoputtaa pissalle, jos on oikein mielenkiintoinen leikki käynnissä eikä millään malttaisi. Mutta puiston yleinen vessakin käy hyvin leikkien välissä eikä häntä muutoinkaan häiritse vieraat vessat. Yöllä vielä pidetään vaippaa vaikka sekin on ollut aika kuiva yleensä aamuisin. Tänään hän oli ensimmäisen kerran päikkäreillä ilman vaippaa eikä mitään vahinkoa tapahtunut! Jeeee! Hyvä Jasper!

Anton on kasvanut ihan silmissä sen jälkeen kun aloitettiin puuron syöminen. Hän pullahti ihan yhtäkkiä kunnon vauvan kokoiseksi. Olen varma, että kun mennään seuraavan kerran lääkärille tarkastukseen, hän on käyrien yläpäässä. Sen verran hyvin tuntuu puuro maistuvan. Ja kaikki muukin mitä on maistettavaksi annettu. Poika oikein suuttui mulle kun söin keksiä niin että hän istui sylissä enkä antanut maistaa :) Anton yritti koko ajan ottaa siitä keksistä kiinni ja veti kunnon herneen nenään kun ei saanut sitä. Hassu poika.

Viime viikon lopulla satoi vettä ihan tolkuttomasti. Muutamassa päivässä tuli varmaan Suomen vuotuinen sademäärä vettä. Etupihalla olevan uima-altaan vesi nousi useita senttejä, tulvii kohta yli. Sen verran on edellisestä rankkasateesta aikaa, että siitä tuli lapsille oikein ohjelmanumero. Luultavasti tämä on ensimäinen kerta Jasperin elämässä kun hän noteeraa samalla tavalla sadetta. Istuivat perjantaina Stellan kanssa meidän takaovella ja ihmettelivät sadetta. Heillä oli mehudeitti :)