Viikon juhlinta edessä

Tästä se alkaa, viikon juhlinta. Ja vain minua! Olen päätähti. Siis aina, mutta tällä viikolla varsinkin. Tänään pitää ensin hoitaa velvollisuuksia päivällä opiskelemalla. Mulla on taas koko päivä tutustumista sertifikaatin saloihin. Mutta illalla alkaa valmistumisen juhlinta. Tulevalla viikolla on kolme eri tapahtumaan liittyen mun  valmistumiseen. Tänään partyt San Franciscossa yökerhossa. Vuorossa siis epävirallinen osuus, joka täkäläiseen tapaan hoidetaan alta ensin. Siellä on ruokaa ja juomaa ja luultavasti monia tässä vaiheessa valmistuvia kavereita. Ei kun lilaa luomiin ja menoksi!

Tiistaina tulee äiti tänne pelipaikoille ja torstaina on ensimmäinen virallinen tilaisuus. Koulussa järjestetään cocktail-tilaisuus parhaille mahdollisille eli meikäläisille. Tulen siis saamaan Outstanding Graduate Student Awardin (en väsy tuon kuulemiseen) omalta osastoltani. Jouduin kirjoittamaan itsestäni lyhyen bion, jonka ilmeisesti lukevat kun esittelevät minut. Kiitän siinä paria proffaa ja eilen sain tietää, että toinen heistä esittelee mut. Saa nähdä miten hän hoitaa sen... No, mähän voin pitää siellä vielä Oscareiden vertaisen puheen palkinnon saadessani, että "Thank you Academy..." ja silleen. 

Ja viimeiseksi ensi viikon lauantaina on sitte se varsinainen graduate ceremony. Tilaisuus järjestetään vanhalla lentotukialuksella USS Hornetilla ja valmistuvia oppilaita on tulossa 500. Jokainen tuo 6 vierasta mukanaa, joten meitä on siellä 3500 henkeä. Saattaa olla tiivis tunnelma. Kerron siitä sitte vielä lisää tarkemmin kun juhlat on ohitse. En oikein edes tietä mitä siellä varsinaisesti tapatuu. 

Sekalaisia tapahtumia

Oltiin kolme päivää nettipimennossa ja se oli yllättävän vaikeaa. Miten sitä onkin jäänyt niin koukkuun tähän ihme vekotukseen. Jouduttiin ihan lueskelemaan kirjoja ja lehtiä viikonloppuna :) Launtaina aamupäivällä on taloa edestä ajanut ilmeisesti iso rekka tai kuorma-auto ja vienyt mukanaan meidän kaapelin. Luultavasti itse mitään huomaamatta. Todella ihmeellistä, mutta ei oikein keksitty mitään muutakaan selitystä sille että netti lopetti yhtäkkiä toimimisen ja huomasimme, että meiltä puuttuu yksi johto. Siis kun täällä roikkuu sähkö ym. johdot talosta kadulle pylvääseen, ei mitenkään kätevästi maan alla niin kuin Suomessa. Kaikista muista taloista tulee kaksi johtoa paitsi meille tuli vain yksi. No vihdoin eilen kävi kaapeliukko laittamassa uuden paikalleen ja taas pelittää.

Sunnuntaina oltiin The Killersin keikalla San Josessa. Me Parkkiset, Koskenvuot ja Alastalot. Johanna on erittäin raskaana, mutta siellä se hyppi ja pomppi kuin kuka tahansa fani :) Lämpöä oli ulkonakin about kolkyt ja siellä sisällä varmaan 50-60 astetta ja kosteusprosentti vastasi suomalaista saunaa. Joten olimme hieman kosteita koko porukka. Mutta oikein mahtava keikka.  

Mulla alkaa Netflix yöt vähän painaa. Se on jotenkin niin epäinhimillistä nousta ylös keskellä yötä, kahden jälkeen, ja lähteä töihin. Varsinkin nyt kun tultiin Killersin keikalta, nukuin ehkä pari tuntia. Huomaan, etten ole erityisen hyvä handlaamaan väsymystä. Kun ajelen tuolla pimeässä yössä, olo on kuin olisi humalassa. Ei voi olla kovin terveellistä. Yritän keksiä jotain muuta osa-aikaista hommaa, jos vaikka aamu alkaisi edes muutamaa tuntia myöhemmin. 

Lisää haastatteluja

Maanantai aamulla muutaman tunnin yöunien jälkeen siis työhaastatteluun. Jobi on Production Planner pienessä terveysmehuja valmistavassa firmassa San Franciscossa. Tapasin kaksi ihmistä ja mielestäni meni oikein mukavasti. Ikävä kyllä tilanne on se, että firman toimitusjohtaja on ilmeisesti jo päättänyt kuka valitaan, mutta Operations päällikkö halusi kuitenkin tavata mut, jos kaikki ei menekään tämän toisen henkilön kanssa nappiin. Firma tarvitsisi jonkun heti, mutta tämä toinen kandidaatti ei ilmeisesti pysty aloittamaan kovin pian. Joten pitää toivoa, että tulee mutkia matkaan ja ottavatkin mut. Toisaalta firma on kasvussa, joten mahdollisesti tarvitsevat toisen ihmisen lisäksi myöhemmin. 

New York, New York

Super Star ja sen husband olivat New Yorkissa neljä päivää ja rakastuivat. Eivät pelkästään taas toisiinsa :) vaan myös kaupunkiin. Se on siis NIIIN mahtava! Todella suuri, mutta organisoitu hyvin eikä siellä oikein voi eksyä. (Mulla oli organisointi koulussa kymppi.) Ja parasta matkassa oli se, että meidän matkaseurana olivat mun isä ja Elina! 

Lähdettin myöhään ke iltana SF:sta red-eyella eli yön yli lennolla. Oltiin aamulla puoli kahdeksan aikoihin perillä ja samoilla silmillä mentiin koko päivä. Kunnon turisti meininkiä. Ostettiin kolmeksi päiväksi sightseeing passit ja tutustuttiin ensimmäisenä päivänä downtowniin. Käytiin vapauden patsaalla, ground zeroa ihmettelemässä, Wall Streetillä, China Townissa, ja vaikka missä. Jalat kipeiksi käveltiin, mutta nähtiin mielettömästi. Syödessämme China Townissa sain puhelun työpaikasta :) Ja sovimme haastattelun maanantai aamulle. 

Perjantain päivä meni taas kaupunkia kierrellessä, vuorossa uptown. Siellä Central Parkin liepeillä asuu Yoko Ono, Bono ja muita köyhiä parkoja. Iltapäivällä vaihdettiin tavis bussi vesibussiin ja katseltiin Manhattania mereltä käsin. On se mieletön kaupunki. 

Launtaina satoi joten siirryimme sisätiloihin. Ja Macylla menikin tunti jos toinenkin. Jokaiselle jotakin. Iltapäivällä kierrettiin Brooklyn ja käveltiin ja käveltiin. Sunnuntain, mun ja Juhon viimeisenä päivänä, jonotimme noin 2 tuntia Empire State Buildingiin. Mutta pitäähän se nähdä. Siellä ylhäällä oikein tajuaa miten suuri New York on. Oli todella ikävä jättää isä ja Elina ja lähteä kotiin, mutta minkäs teet. New Yorkiin pitää ehdottomasti päästä uudelleen. Kaikista ennakkoluuloista huolimatta newyorkerit ovat erittäin ystävällisiä ihmisiä, by the way. 

Super Star

Availinpa tässä posteja, jotka ovat seisoneet pöydällä jo jonkun tovin. Sain kirjeen Golden Gate Universitystä, siis mun koulusta, you know, jossa sanotaan:  "Gongratulations! The faculty of Golden Gate University has selected you as the 2008 - 2009 recipient of the Outstanding Graduate Student Award Operations Management." Siis jumanzuiga!! Mä saan siis oman vuosikurssini parhaan oppilaan palkinnon omassa pääaineryhmässäni!! Siis Mä! SuperAssari!! Piti pari kertaa lukea kirje ennen kuin tajusin mistä on kyse. Ihan mieletöntä. Mutta mähän siis olen stara, you know :) 

Syntyjä syviä

Kun elämä ei täällä ole mennyt ihan niin kuin toivoin ja suunnittelin, olen joutunut spekuloimaan asioita. Jotta ymmärtäisin paremmin. Vaikka en mä silti ymmärrä yhtään sen enempää... Näyttää siltä, että elämässä ongelmien määrä on vakio. Entinen elämäni Suomessa oli erittäin mukavaa. Hyvä työpaikka, jonne oli kiva mennä joka päivä. Kiva koti. Auto ja moottoripyörä. Mahtava perhe ja suuri ystäväpiiri. Leppoisaa oli. Kaikki muuten kunnossa paitsi toimiva parisuhde puuttui. No nyt on toimiva parisuhde. Erittäin hyvä mies ja toimiva aviolitto, mutta ei mitään muuta noista edellisistä. Siis tottakai perhe ja ystävät ovat vielä, mutta eivät joka päiväisessä elämässä. En voi mennä viikonlopuksi äidin luokse Turkuun tai sunnuntailounaalle isän luokse Saunalahteen. Enkä voi käydä ystävien kanssa kahvilla tai iltaoluella tai hippaamassa Helsingin tai Turun tai minkä vaan kaupungin yössä. Mutta mulla on super mahtava mies elämässä joka päivä, joka hetki. 

Väkisinkin mietin, että pitikö mun uhrata kaikki muu mun elämässä saadakseni hyvän miehen ja avioliiton?? Mielestäni vähän epäreilua. Kuka päättää kuinka paljon yhden ihmisen elämässä voi olla yhtä aikaa hyvää tai pahaa? Tai mikä on niiden suhde? JOKU on selvästi päättänyt. Haluaisin saada sen tyypin tiedot, jotta voisin valittaa. (Valittamisessa mulla oli kymppi koulussa.) Tai ehkä olen vaan liian ahne. Pitäisi olla kiitollinen siitä mitä on. Ja olenhan minä. Mutta kun ois vaan niin kivaa päästä töihin. Työttömänä oleminen ei vaan sovi mulle. Jotenkin kaikki kärjistyy kun ei ole "omaa paikkaa". Vaikka toisaalta on kauheata huomata, että arvostan itseäni sen perusteella onko mulla joku "homma", joku työ jossa olen hyvä ja jossa tunnen itseni tärkeäksi. Eikö mulle riitä, että olen tärkein ihminen maailmassa Juhon mielestä? Millään muullahan ei pitäisi olla merkitystä. Mutta kun on.