Thursday, March 18, 2010
Tukalaa
Voi tukaluuksien tukaluus. Nyt on ollu pari päivää kyllä niin tukalaa, että ihan hirvittää miten vielä kestän neljä viikkoa. Maha on todella raskas. Nukun ihan miten sattuu, joskus yöllä joskus päivällä joskus koko ajan joskus en ollenkaan. Olen yrittänyt puhella masu-asukille, että josko hän vois hiukan aikaistaa tulopäiväänsä kun tää äippäliini ei oikein jaksais enää kanniskella häntä mahan sisäpuolella. Olen myös selittänyt että täällä alkaa nyt kesä ja lämpötila on ollut jo kahdenkymmenen paremmalla puolella. Ja ihan kaikkein pahimpana hetkenä lupasin hänelle mopon. Mutta näyttää olevan kova luu. Tila käy koko ajan pienemmäksi, luulis että tajuis tulla ulos. Vaikka toisaalta ehkä hänellä onkin vain ulostuloaukko jotenkin epäselvä. Sen verran kovaa hän yrittää tunkeä pyllyä ja jalkaa ja kaikkia raajoja yhtäaikaa ihon läpi, että ehkä se onkin äiti joka ei ymmärrä että kaveri siellä ihan hädissään etsii ulko-ovea eikä kukaan auta.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
heipsan iso äitiliini,
Tuo mopo oli kova veto!:-D Jos poika yhtään tulee isäänsä, sen olisi pitänyt tehota :-D.
Isänsä pääsi lukioon, kun lupasin sille laajakuva TV:n (se oli kuuminta hottia silloin). Ajatella, miten pitkälle tekin olette päässeet sen telkkarin ansiosta!
Luulisi isänsä poikaa nyt edes mopo kiinnostavan, vaan odottaisiko hän vielä parempaa ja ajanmukaisempaa tarjousta? Ekologinen sähkömopo? Poni? :-)
Yritä nyt vielä jaksaa, vaikka uskon, että olo on kurjan tukala.
/anoppi
Post a Comment