DoubleTrouble osa 2

Tässä pari kuvaa lisää meidän eri tavoista liikkua :)

Äiti haluis urheilla

Liikunnan harrastaminen on tullut hieman haasteelliseksi. Jasper ei suostu meinaan olemaan kuntosalin lastenhuoneessa hoitajien kanssa. Tänään taas yritettiin, mutta huonoin tuloksin. Kun lähdin sieltä leikkihuoneesta ja Jasper jäi sinne, näin jo sen naamasta että tästä ei hyvää seuraa. Viidentoista minuutin päästä minua kuulutettiin ja Jaapo huutaa siellä naama punaisena. Hän oli siis huutanut sen koko ajan. Ei auttanut mikään muu kuin lähteä kotiin. Harmitti. Sekä itseni että lapsen puolesta. Hänellä oli niin suuri hätä että sydämmeen sattui. Eikä itku meinannut loppua millään vaikka pääsi äidin syliin. Lopulta hän rauhoittui, mutta koko automatkan kotiin takapenkiltä kuuluu tasainen nyyhkintä :( Kotiin päästyämme lapsi rattaisiin ja eikun kävelemään. Onhan se käveleminenkin liikuntaa, mutta ei sama kuin spinning tunti :( Miten ihmeessä saan hänet jäämään sinne??

Musta tuntuu, että meillä on vielä kieliongelmakin. Olen ollut niin huolissani Jasperin suomenkielen oppimisesta ja ajatellut, että englanti tulee jossain vaiheessa automaattisesti, etten ole puhunut hänelle ollenkaan englantia ja nyt tilanne on se, että hän ei ymmärrä sitä. Joten se, että hän ei ymmärrä toisten lasten eikä aikuisten puhetta ei ainakaan paranna tätä huutoruljanssia. Toisaalta meidän leikkiryhmissä kaikki puhuvat englantia, minä mukaan lukien, ja siellä kaikki on ok. Mutta minä olen paikalla ja puhun Jaapolle suomea. Aika dilemma.

DoubleTrouble

Viikko mennä hurahti taas niin ettei kissaa ehtinyt sanoa. Stella tyttönen oli seuranamme neljä päivää ja alkaa mennä jo rutiinilla. Lapset tulevat pääosin oikein hyvin toimeen keskenään eikä mitään suurta mustasukkaisuustraamaa ole ollut. Ongelmaksi on lähinnä muodostunut se, että Jasper on kova poika halailemaan eikä oikein ymmärrä, että Stellaa ei voi halailla ihan samalla lailla kuin äitiä tai isää. Välillä on otteet sen verran roisit, että pitää mennä väliin. Meinaa mennä painiksi eikä tyttöparka oikein vielä ole sellaiseen valmis. Mutta hyvin Stella pitää puolensa. Tarraa välillä Jasperia niin kovin tukasta kiinni, että se onkin Jasper joka huutaa apua :) Pääosin kaikki menee kuitenkin tosi hyvin ja he leikkivät ihan kauniisti. Me käydään edelleen meidän leikkiryhmissä ja puistossa ja tehdään muutenkin kaikkea suunnilleen samalla lailla kuin ennenkin, nyt meitä vaan on kolme. Hyvin Stella on pärjännyt isompien leikkikavereiden kanssa, vaikka niitä on ollut useitakin. Tomera tyttö.

Liikkuminen on tietenkin hieman haasteellisempaa kahden pienen lapsen kanssa. Toinen kävelee, mutta järki on vielä hieman hakusessa. Silmät pitää olla siis siinä kävelevässä vaikka kädet tekisivät ihan mitä muuta. Tai molemmat pitää olla lukittuina joko rattaisiin tai autoistuimiin. Mulla on tuplaraattaat, joten yleensä paikasta toiseen liikuttaessa molemmat ovat tiukasti rattaissa. Puistossa Jasper saa vapaasti juosta missä tahassa ja Stella on silloin joko rattaissa tai kantorepussa. Kaupassa käynti on myös vähän erilaista kahden lapsen kanssa, mutta toimii kyllä. Ohessa kuva torstaiselta kauppareissulta, Jasper istuu leikkiautossa ja Stella edessä. Lisään ensi viikolla vielä kuvan tuplarattaista ja auton takapenkkiläisistä.

Hyvää Isänpäivää Juholle!

Isänpäivää juhlittiin täällä eilen sunnuntaina. Juho on taas innostunut kovasti pyöräilystä, joten hän pääsi pyörälenkille heti aamusta. (Polkea pitää ennen kuin tulee liian kuuma.) Minä olen tarkka unestani ja yleensä sunnuntaiaamut on äidin nukkumista varten, mutta uhrauduin tietenkin hyvän syyn takia :) Jasperin unirytmi on onneksi hieman muuttunut ja hän nukkuu nykyisin yleensä kahdeksaan asti. Juhon retki päättyi ikävä kyllä lyhyeen kun kaverin pyörä hajosi matkalla. Ei kun uukkari ja autolla hakemaan kaveria. Onneksi meni vaan pyörä rikki eikä tullut henkilövahinkoja.

Aamupalan jälkeen otimme Anniinan ja Henkan mukaamme ja lähdimme San Mateo County Fairiin. Siis paikalliset kesämessut. Sellaiset mitä näkee elokuvissa, joissa esitellään parhaimmistoa lehmistä ja possuista piirakoihin ja hunajaan. Ja tietysti paikalla oli tivoli ja ostaa voi mitä tahansa krääsää. Siellä oli myös Great American Petting Zoo, jossa pääsee eläinten kanssa lähikontaktiin ja saa silitellä. Meidän yksivuotiaskin kulki siellä vuohien seassa kuin ammattilainen. Silitteli ohimennen pieniä ja suuria eikä pelännyt yhtään. Todella mukava päivä, vaikka tuskaisen kuuma olikin. Päivän päätteeksi pulahdimme koko porukka meidän pooliin ja polskuteltiin hiet pois.

Jasperista on tullut aikamoinen vesipeto. Hän on selvästi nyt enemmän kiinnostunut oikein uimisesta kuin sukeltamisesta. Vauvauinnissahan polskitaan, leikitään ja sukellellaan. Mutta nyt hän heiluttaa käsiä ja potkii jaloilla samaan aikaan! Kukaan ei ole opettanut hänelle sitä, mutta Jaapo on hyvin tarkkaavainen poika ja varmaan katsonut muita uimareita tuossa altaalla. Tai se tulee jostain selkärangasta... Luultavasti kuitenkin vaihtoehto A, koska meidän poikahan on normaalia lahjakkaampi kaikessa ;)

Ihana Suomen matka ja takaisin arkeen

Nonni! Täällä ollaan taas. Siis sekä kotona Kaliforniassa että täällä blogin ääressä. Suomen matkan aikana ei ollut aikaa eikä resursseja paljon tänne kirjoitella kun mentiin pää kolmantena jalkana paikasta toiseen. Minä ja Jasper oltiin sellaisia kyläluutia että alta pois. Hyvin suoriuduttiin, varsinkin Jaapo. Hän oli stara joka paikassa :) Kaikkein eniten ehkä Isomummin vanhainkodissa, jossa oli monta syliä vastaanottamassa pientä hurmuria. Ja kyllä hän auliisti menikin ihan ventovieraiden mummojen syliin pihakeinuun. Kaikki osapuolet varmasti nauttivat.

Kolme viikkoa Suomessa oli aivan liian lyhyt. Seuraavalla kerralla pitää olla ainakin kuukausi, ehkä jopa kaksi. Ehtisi oikein kunnolla rentoutua ja nauttia olosta. Nyt se oli sellaista tiukkaa aikataulun kanssa juoksemista joka päivä. Väsyttävää, mutta ah niin mahtavaa! Oli niin ihanaa nähdä omia tuttuja ihmisiä. Kiitos kaikille vieraanvaraisuudesta ja kesähalit!

Nyt onkin sitte alkanut taas arki ja ihan uudella innolla. Viime maanantai aamulla tänne tuli puolivuotias Stella tyttönen hoitoon. Hän on jatkossa neljä päivää viikossa täällä meidän kanssa. Tässä on nyt viikko harjoiteltu ja hyvin on mennyt. Stella on erittäin aurinkoinen nuori neiti eli super helppo hoidettava. Hieman on talon oma nuori herra ilmoitellut, että ei ehkä olekaan niin hyvä idea tuollaisen typyn täällä olo. Ensimmäiset päivät meni tosi hyvin ja Jasperista oli vaan mukavaa kun oli vauva talossa, mutta sitten hän tajusi että ei toi mimmi lähdekään mihinkään ja on jatkuvasti äidin sylissä. Hyi olkoon! Sitte oli sellaista äidin syliin tunkemista (vaikka hän ei todellakaan ole mikään sylivauva) ja Stella-parka olisi saanut kyllä kyytiä jos en olisi haukkana vahtinut. Mutta kyllä hän siihen tottuu, toivottavasti piankin. On ihan hyvää oppia jakamaan äidin huomiota ja tavaroita yms. Ja tietysti kun ollaan kaksin, annan hänelle erikoishuomiota ja halataan paljon.