Meidan perheeseen tupsahti yhtakkia koululainen. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, viisivuotiaamme aloitti tanaan koulutiensa. Noin parin kilsan koulumatka taittui pyoralla. Olimme harjoitelleet sita muutamaan otteeseen ja hyvin se aamulla meni. Taalla ei ole pyorateita, vaan pyorakaista autotiella.
Jasper oli ihan valmis kouluun ja odotti sita innolla. Han ei ollut yhtaan hermostunut tai jannittynyt, vaan rauhallisen iloinen asiasta. Aiti sen sijaan oli erittain hermostunut ja tunteellinen. Kyynelilta ei valtytty, mutta sain pidettya itseni kuosissa luokassa. Niagara repesi vasta sielta poistuttuamme ja pienen koululaisen sinne jaadessa.
Vanhemmat saivat olla mukana kuulemassa satua, joka koski koulun aloittamista. Kahdestakymmenesta lapsesta vain yksi itki aidin peraan, eika olisi halunnut jaada. Jasper vain vilkutti hymyillen ja toivotti meille hyvaa paivaa :)
Jain kouluun viela vanhemmille tarkoitettuun kahvitilaisuuteen, jossa kerrottiin vapaaehtoistoiminnasta, retkista, iltapaivakerhoista, harrastusmahdollisuuksista yms. Kun sielta Antonin kanssa lahdimme, kavelimme Jasperin pihan ohi ja olivat juuri tutustumassa paikkoihin.
Kinderilaisilla on oma aidattu piha, joka erottaa heidat "isommista" koululaisista. Ykkosluokasta lahtien koululaiset ovat ilman aitoja missa tahansa koulun alueella. Elementary eli alakoulu on luokat K-5, middle school on luokat 6-8 ja hight school luokat 9-11.
Koulupaivan paatteeksi lapset jaetaan ryhmiin sen mukaan miten heidat haetaan pois. Jasper jonossa, jonka lapset tullaan hakemaan portilta. Muita ryhmia on: ne jotka haetaan autolla, ne jotka menevat koulubussilla, ne jotka jatkavat iltapaivakerhoon.
Amerikan koulujarjestelma alkaa esikouluvuodesta, joka Jasperilla nyt siis alkoi. Kindergarten vuosi on virallinen kouluvuosi, vaikka periaatteessa on eskari. En osaa oikein verrata Suomen eskariin, kun ei ole kokemusta. Paivat alkavat aina kasilta ja paattyvat varttia vaille kolme. Paitsi torstaina on lyhyt paiva, joka paattyy jo puoli kahdelta.
