Monday, January 28, 2013

Sairastuvalla

Täällä miehet sairastaa ja äiti hoitaa. En enää edes muista kuka pojista oli ensin sairas. Taisi olla Antonilla pieni nuha ja nyt kaikki ovat vuorotellen olleet vuodepotilaita. Juholla oli kurkku kipeä, nuha ja kuumetta, joutui olemaan pois töistä yhden päivän. Antonilla ei onneksi ole ollut kuumetta, mutta nenä vuotaa ja räkäinen yskä vaivaa. Jasper on ehkä eniten sairas, kun on toista päivää kunnon kuumeessa. Eilinen meni jo kotosalla ja nyt vietetään jo toista sisäpäivää.

Eilen jäi kaksi kivaa menoa menemättä tämän takia, Suomikoulu ja Saanan 4v synttärit. Ehdottomasti liikuttavinta oli se, että Saana soitti Jasperille ja pahoitteli ettei tämä päässyt hänen juhliinsa. Saana sanoi, että on tosi surullinen kun Jasper on kipeä ja toivoi että näkevät kuitenkin pian. Jasper kertoi että Saanan paketissa on mekko ja toivotteli hyvää syntymäpäivää :) Vähänkö nämä ystävykset olivat liikuttavia! Se olisi pitänyt saada videolle, mutta eihän sitä siinä tilanteessa hokannut. Mutta oli se ihana puhelu :)

Kaikesta huolimatta tässä muutamia kuvia.

Näin meillä kokataan, jos pieni mies ei viihdy itekseen. 
Antonin valloittava hymy, vaikka tuttipoika onkin. 

Farmari kävi tsekkaamassa tilukset traktorillansa. 
Vadelmat maistuu ehdottomasti parhailta sormista napsittuina. 
Suuri tiikeri karjuu ja pienet merirosvot luotsaavat laivaansa. 




Kevät Suomessa

Lennot varattu! Minä ja pikkupojat tullaan Suomeen maaliskuun 6. päivä ja ollaan heinäkuun alkuun asti :) Mahtavaa! Juho on tietysti ikävissään, mutta hän tulee perässä toukokuun puolessa välissä, joten meillä on vielä rutkasti aikaa nautti Suomesta koko perheen voiminkin.

Saa nähdä miten me "kalifornialaiset" oikein pärjätään siellä maaliskuun alun talvessa. Silloinhan voi vielä olla ihan kunnon talvi, lunta ja pakkasta. Toivottavasti olisikin, että päästäis pulkkamäkeen! Toisaalta taas toivon, ettei se lumi ihan kamalan kauaa enää olisi maassa, koska meidän rattailla ei taida siellä pästä kovin helposti kulkemaan sohjossa. Mutta kyllä on kiva tulla! Talvi on ehkä parhaimmillaan juuri maaliskuussa, kun saa nauttia talvesta todennäköisesti aurinkoisessa säässä. Kevät alkaa siitä pikkuhiljaa puhkeamaan ja ehditään vielä kesästäkin hiukan nauttia.

Tämä taas toisaalta aiheuttaa kovan pakkausdilemman. Pitää pakata kaikenlaista toppatakeista shortseihin. Ja kuitenkin pitäisi pystyä tulemaan pienellä tavaramäärällä kun joudun yksin matkustamaan kahden pienen lapsen kanssa. Meidän pitäisi myös pystyä mahtumaan siellä päässä tavaroinemme yhteen autoon. hhhhmmmm. Voi tulla mielenkiintoista. No, ainakin turvaistuimet sain hankittua sieltä päästä, joten niitä ei tarvitse roudaa lentokentällä. Toivottavasti saan vielä tuplarattaat portille asti, koska muuten voi tulla tenkkapoo. Kaikenlaista hommaa tässä vielä on ennen kuin koneeseen päästään (esim Antonilla ei ole vielä passia ja molemmat pojat pitää vielä terveystarkastukseen), mutta fiilikset on mitä parhaimmat.

Laittakaa siis kalenteriinne ja yritetään nähdä mahdollisimman monia :) Puhelinnumerosta on vielä osaa sanoa, koska en tiedä toimiiko mun vanha prepaid, mutta Facebookista ja meilistä (parkkinen piste annemari at gmail piste com) saa kiinni.

Tuesday, January 15, 2013

Veljekset joraa

Hassu video viime viikolta :)

Nythän mä vasta hokasin, että tämä video on jo edellisessä postissa! Oonkohan mä vähän väsynyt...

Sunday, January 13, 2013

Paluu arkeen

Ihana rakas arki on taas alkanut! Lomailu on kivaa, mutta on myös ihanaa palata normaaliin päivärytmiin. Ettei mene ihan ihmettelyksi. Jasperilla on alkanut jumppa ja Suomikoulun muskari. Normaalit leikkiryhmät pyörii ja minä olen päässyt urheilemaan taas. Anton täytti kuntosalin lapsiparkkiin vaadittavat 6kk ja nyt pojat ovatkin olleet siellä tiuhaan. Lähes joka päivä viime viikolla :) Hyvin ovat molemmat onneksi viihtyneet ja äiti saa hikoilla rauhassa.

Anton oppi tänään istumaan! Ihan yhtäkkiä. Tähän asti häntä on pitänyt aikalailla tukea kun on lattialla istuskellut. Mutta tänään hän jökötti oikein tomerana ihan itse. Muutaman kerran piti ottaa koppia kun kaatui kurkottaessaan leluja, mutta oikein hienosti istui. Kuvan lisäksi tästä löytyy video.


Toisessa videossa Jasper hauskuuttaa pientä veljeään tanssimalla ja nauramalla :) Anton on alkanut tosissaan ottamaan kontaktia Jasperiin ja tarkkailee koko ajan mitä veli tekee ja nauraa aina Jasperin juostessa tai nauraessa. Loppuun vielä kuva karavaanista matkalla puistoon. Stella, Anton ja Jasper kyydissä.


Wednesday, January 02, 2013

Kielikylpyä ja henkistä kehitystä

Jasperilla on menossa valtava henkinen kasvu tällä hetkellä. Hän on alkanut leikkimään mielikuvitusleikkejä ja on valtavan kiinnostunut englannin kielestä. Muutama päivä San Luis Obispossa vain englantia puhuvien isojen lasten kanssa leikkien oli hänelle todellinen kielikylpy. Hän oppi ihan hirveästi ja kyselee jatkuvasti mitä mikäkin sana on englanniksi. Siellä ollessa varsinkin koko ajan kuului: "äiti, mikä on hiekka englanniksi?", "äiti, mikä on vesi englanniksi?" yms. Jostain syystä hänestä myös "mommy" on paljon kivampi kuin "äiti." Tästa se kaiketi alkaa kun pitää pysyä tiukkana ja vaatia lasta puhumaan vain suomea perheen kesken. Ettei vaan missään tapauksessa käy niin, että suomen kieli jääkin taka-alalle. Englanti kun kuitenkin tulee olemaan pojille se oma kieli, jos tänne jäädään. No, vielä ei ehkä tarvitse olla sen osalta huolissaan, mutta tarkkana kuitenkin.

Mielikuvituksen kehittyminen on tuonut tullessaan sellaisen ikävän asian kuin pelko. Jasper on heräillyt öisin ja pelkää erilaisia asioita. Omia lelujaan pääasiassa. Sellaisiakin, jotka ovat tähän asti olleet hänen lempilelujaan. Äidin pitää niitä käydä hakemassa pois öisin hänen sängystään tai lattialta tai mistä tahansa. Yhtenä yönä kaivoin ison lakanan kaapista ja peitin sillä kaikki hänen hyllyllään olevat lelut. Niistä kai tuli jotain inhottavia varjoja tai jotain. Tuntuu kamalalta lapsen puolesta. Pelko on todella ikävä tunne. Oletan tämän olevan onneksi vain väliaikainen vaihe ja menee toivottavasti pian ohitse. Pari viime yötä on ollut jo hiljaista taas.

Jasper on ollut nyt marraskuun lopusta asti ilman vaippaa ja todella hyvin on mennyt. Ei ole sattunut yhtään vahinkoa pitkään aikaan enää. Nekin muutamat mitä tapahtui, tapahtuivat heti melkein silloin alussa. Hänellä on kuitenkin koko ajan ollut yöllä vaippa, mutta se on ollut lähes aina kuiva aamuisin ja heti herättyään hän menee itse vessaan. Tänään hän ilmoitti illalla, että "ei vaippaa." Jaahas. Mitäs siihen sitten. Ei oikein voi pakottaakaan vaippaa laittamaan kun kaiken tarkoitus on kuitenkin päästä siitä eroon. Hiukan tässä arveluttaa, että miten käy, mutta ehkä hän itse parhaiten tietää.

Joululoma

Jouluaattoa me vietimme siis perinteisesti Zahireilla ja aatto alkoi tietysti saunalla. Päiväunet käytiin nukkumassa kotona ja sen jälkeen kävimme joulukirkossa, jossa ystäväperheemme tytär Saana, kohta 4v, esiintyi joulukuvaelmassa enkelinä. Kirkosta suoraan Jaanan mahtavaan joulupöytään ja eikun lahjoja avaamaan :)






Joulupäivän aamuun olimme varanneet amerikkalaisittain vielä yhdet lahjat itsekullekin ja päivä kului pääosin pyjamissa kotona. Illalliselle menimme rääppiäisiin Zahireille. Siellä tuli juttua, että Rumi, hänen isänsä Sheik, siskonsa Amrit, Jamilla ja Toivo ovat seuraavana päivänä lähdössä Rumin serkun luokse San Luis Obispoon ja että mahtaisimmeko me lähteä heidän mukaansa. Me katsoimme hetken Juhon kanssa toisiamme ja samaan aikaan aloimme nyökytellä että mikäs siinä. Juholla on joululoma eikä mitään suuria suunnitelmia. Seuraavana aamuna siis kamat kassiin ja auton nokka kohti etelää. SLO on noin kolmen ja puolen tunnin matkan päässä Menlo Parkista. Pojat nukkuivat päikkäreitä kumpikin jonkun aikaa ja kerran pysädyttiin syömään. Matka meni todella joutuisasti, Jasper katseli Rasmus-Nallea DVD:ltä ja Antonkin oli suht tyytyväinen. Vasta ihan loppumatkasta hänelle tuli mitta täyteen ja alkoi hieman kiukutella. Päästiin kuitenkin perille ja meitä oli vastassa ihana perhe ja valtava talo täynnä elämää. Talon koosta kertoo jotain se, että siellä oli 13 henkeä samanaikaisesti ja kaikki mahtuivat saman ruokapöydän ääreen ja kaikille oli petipaikka. Aivan ihania ihmisiä ja aivan ihana talo! Meillä oli todella ihanat pari päivää heidän vierainaan. (Talon isäntä viimeisessä kuvassa.)





SLOsta lähdimme perjantaina iltapäivällä ajelemaan takaisin Menloon, mutta päätimme pysähtyä Montereyn Akvaariossa matkalla. Siellä riettii hauskaa pitkälle iltaa ja nukkumaanmenoaika tulikin juuri sopivasti kun lähdimme kotimatkalle. Takapenkillä oli hiljaista :) Lauantaina Juho ja Jasper kävivät Burgesin skeittipuistossa (tässä kotikulmilla) ja Jasper löysi Antonin jouluaatosta asti kadoksissa olleen Sofi-kirahvin matkalla! Kyllä riitti riemua! Anton rakastaa vinkuvaa kirahvia, jota on kiva pureskella ikenien syyhytessä. Jouluaattona kävelimme päivällä kotiin ja kirahvin on täytynyt tippua matkalla vaunuista. Kirahvi-parka oli melkein viikon kateissa, mutta nyt onnellisesti taas kotona :)



Uuden Vuoden aaton kunniaksi piparitalo sai kyytiä. Sen syömistä on odotettu kuin kuuta nousevaa ja kuinka mahtavaa olikaan kun se hetki vihdoin koitti. Jasper ei meinannut pysyä nahoissaan! Ensimmäinen haukku osui savupiippuun :) Siitä se sitten lähti ja loppujen lopuksi talosta ei jäänyt kuin rauniot jäljelle ja siinä ei kauan nokka tuhissut.


Lopuksi vielä ihana isoveli antamassa pikkuveljelleen vauhtia keinussa :)


Mahtavaa Uutta Vuotta kaikille!!