Sunday, October 25, 2009

Tapahtumia

Olipa taas aktiivinen viikonloppu. Erittäin mukava ja koettiin paljon uutta ja ihmeellistä. San Franciscossa on menossa jazz festivaalit ja Juho oli hankkinut meille liput pariin konserttiin. Ensimmäinen oli perjantaina, Melody Gardot. Todella mielenkiintoinen elämys, erilainen. Melody Gardotilla on ihmeellinen ääni ja sillä hän "leikkii" mahtavasti. Paikka paikoin salissa oli aivan hiiren hiljaista kun yleisö hengitystä pidättäen odotti mitä tuleman pitää, varmistaen ettei jää mistään paitsi. Ihan mieletön ääni! Kaikissa kappaleissa hän ei käyttänyt edes muita instrumentteja kuin ääntään, napsutteli sormiaan ja löi jalalla tahtia. Suosittelen todella jos tulee mahdollisuus mennä katsomaan ja kuulemaan.
Lauantaina osallistuttiin syövän vastaiseen kävelytapahtumaan, Light the Night. Juhon työnantaja Ernst & Young on mukana sponsoroimassa ja heillä oli kova yrityksen sisäinen kilpailu siitä mikä tiimi saa eniten kerättyä rahaa ja kävelijöitä mukaan. Juhon Apple-tiimi voitti! Tietenkin :) Siellä oli paljon ihmisiä joka puolelta, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Jokaisella oli heliumpallo, jonka sisällä oli valo, ja pallon väri oli määrätty sen mukaan oliko selvinnyt syövästä, oliko mukana tukijana vai oliko kenties menettänyt jonkun henkilön. Liikuttava kulkue San Josen yössä.
Sunnuntaina oli vuorossa aikainen aloitus Halloweeniin, joka on virallisesti vasta ensi viikonloppuna. Mountain Viewn kaupunki järjesti tapahtuman, jossa oli lapsille kaikenmaailman tekemistä ja kulkue mitä hulluimmissa naamiaisasuissa ja illan päätteeksi ulkoilma elokuva. Jaana, Rumi ja lapset olivat meidän kanssa siellä ja lapsilla tuntui olevan todella hauskaa. Kyllä meillä aikuisillakin oli :) Meillä oli piknik eväät mukana, tuolit ja peitot ja oltiin todella hyvin varustauduttu elokuvan katseluun. Paikalle tuli vielä yksi Parkkisten perhetuttu Viivi, joka on vierailulla poikaystävänsä luona Berkeleyssa ja sattui niin hassusti että tämä poikaystävä on meidän jo aiemmin tapaamamme Mikko :) Nähtiin hänet muutama viikko sitte Scandinavian Soccer turnaukseksessa ja oltiin vielä sen jälkeen porukalla syömässä. Todella hassu sattuma :) Maailma on niin pieni.

Friday, October 16, 2009

Syys"myrsky"

Meillä oli täällä tiistaina paha syysmyrsky. Kuulema pahin ikinä tähän aikaan vuodesta. Mulle jäi vähän epäselväksi, että missä se "myrsky" oli. Täällä satoi paljon, mutta suomalaisen mittapuun mukaan se oli sellainen syksyinen sadepäivä. Vettä tuli ajoittain aikalailla, mutta en mä varsinaisesti olisi sanonut sitä myrskyksi. Tai ainakaan meidän kulmilla ei ollut. Olin päivän mittaan akselilla Mountain View - Los Gatos - Palo Alto enkä mä törmännyt myrskyyn missään vaiheessa. Vettä tuli ja tuuli jonkun verran, that's it. Santa Cruz vuorilla oli tullut paikoittain kuulema todella paljon vettä ja tuuli oli ollut melkoinen. Täkäläinen Huomenta Suomi ei mistään muusta koko aamuna puhunutkaan, kuten myös seuraavana päivänä tuhoista. Ongelma täällä on se, että kun vettä ei ole tullut yli puoleen vuoteen, maassa on paljon lehtiä ja muuta moskaa joka vetää viemärit tukkoon välittömästi ja tulee tulvia. Eli vaikka sää ei olisi niin paha kuin miltä se saadaan kuulostamaan, seuraukset ovat pahoja, koska tämä infrastruktuuri ei kestä sitä. Vain yhden vuorokauden mittainen sade saa koko bay arean ihan kaaoksen valtaan. Se on vähän niin kuin Suomessa tulee talvi ja liukkaat kelit joka vuosi yhtä yllätyksenä, niin täällä ensimmäiset rankkasateet saa kaiken pois raiteiltaan. Ja se on kuitenkin vain vettä, mutta liikenne on aivan sekaisin ja onnettomuuksia on yhtä paljon kuin Suomessa ensimmäisten liukkaiden aikaan. Merkillistä.
No, kesä tuli takaisin ainakin muutamaksi päiväksi heti sen jälkeen. Pari viimeistä päivää on ollut taas sopivat 25 astetta lämmintä ja aurinko paistanut pilvettömältä taivaalta. Mutta varmasti se talvi sieltä tulee meillekin.

Tuesday, October 13, 2009

Näyttää terveeltä


Meidän vauva vaikuttaa olevan ihan terve ja normaali vauva! Olimme tänään niskapoimun mittauksessa ja tulokset olivat todella loistavat. Mahdollisuus Downin syndroomaan on yhden suhde 4100:aan ja toinen epänormaaliutta mittaava tulos oli yhden suhde 43,000:een Eli molemmat todella pieniä, joka tarkoittaa että vauva on mitä todennäköisimmin täysin terve! Mahtavin uutinen mitä ikinä voi olla! Tietysti vieläkin jotain voi mennä vikaan, mutta ainakaan vauvassa ei ole mitään vikaa.
Mietin tietysti jonkun verran tätä tutkimusta ja mielessä pyöri "mitä jos" -skenaarioita. Mutta toisaalta tänään sinne mennessä olin ihan rauhallinen. Saattoi johtua myös siitä että sinne piti mennä rakko täynnä ja mulla oli kauhea pissahätä :) Hyvä tapa hämätä huolestuneita tulevia vanhempia.
Vauva oli kasvanut todella paljon. Edellisestä ultraäänestä on aikaa neljä viikkoa ja nyt koko oli jo tuplaantunut. Kaveri nukkui siellä kaikessa rauhassa kun aloitettiin kuvaaminen, mutta piti herätellä että saatiin kuvia myös toisista kulmista. Joten minä pyörin siellä tutkimuspöydällä puolelta toiselle ja yskin. Ja niin se pieni ihminen heräsi ja alkoikin riehua oikein kunnolla! Vauva heilui, potki ja sätki minkä ehtisi. Se oli niin mahtavan näköistä!! Aukoi vielä suutaan koko ajan ihan kuin olisi pälättänyt jotain :) Taitaa tulla äitiinsä :) Vauvastahan ei vielä näe onko hän poika vai tyttö, mutta kun me sitä siinä ihmeteltiin niin hoitaja sanoi, että jos hänen pitäisi alkaa arvailemaan, niin hän sanoisi että poika. Olin vähän yllättynyt, koska luulisi ettei tässä maassa varsinkaan kukaan ala arvailemaan vauvan sukupuolta ellei ole aika varma. Joten mulla on nyt entistä enemmän sellainen olo, että poika siellä on. Mutta eihän sitä tiedä... Kumpi tahansa tietenkin saa tulla, mutta on ihan kiva arvuutella. Joka tapauksessa me halutaan tietää sukupuoli kunhan se selviää.
Olen yrittänyt skannata noita kuvia erikseen, mutta jostain syystä meidän skanneri ei halua tehdä mun kanssa yhteistyötä... Anyways, noi ensimmäiset kaksi kuvaa on vähän epäselvät, ensimmäisessä on vain pää ja toisessa pää ja keskivartalo. Noi kaksi viimeistä on mun mielestä megaliikkikset, ensin hänellä on jalat koukussa ja sitte ponkaisee suoraksi.

Thursday, October 08, 2009

Yhtä ja toista



Serkkuni Anu on ollut täällä vieraanamme melkein viikon verran. Hän on ollut reissussa jo kohta kuukauden päivät on tehnyt todella mahtavan reissun. Ensin viikon verran Los Angelesissa ja sen jälkeen kymmenen päivän bussireissu LA - San Diego - Phoenix - Grand Canyon - Las Vegas - Yosemite - San Francisco. Kuulosti todella mielenkiintoiselta ja olivat nähneet ja tehneet vaikka mitä. Nyt ollaan täällä ollessa kierrelty SF:a ja käyty Santa Cruzissa ja Montereyssa. On kyllä ihanaa kun käy vieraita! Muutkin siellä Suomessa, rohkeasti lentoja varaamaan ja tänne kyläilemään.

Viime viikolla mulla oli työhaastattelu. Yllätys yllätys! Tapasin edellisellä viikolla yhdessä eventissä muutamia mielenkiintoisia ihmisiä ja yksi heistä oli laittanut tietoni eteenpäin ja sitte sain meilin, että olisivat kiinnostuneita. Tämä paikka oli Inventory Control Supervisor ja vaikutti mielenkiintoiselta. Ensimmäisen kerran taisi puhelinhaastattelukin mennä suht hyvin. Sain viestin alkuviikosta, että eivät valinneet minua siihen paikkaan, mutta heillä olisi mahdollisesti toinen kiinnostava paikka auki. En ole sieltä mitään kuullut muutamaan päivään, mutta toivotaan parasta. Saan töitä tai en, on mukavaa että joku on kiinnostunut. Se on tietysti Murphyn laki, että nyt kun olen aikalailla vähentänyt töiden hakua ja sopeutunut tilanteeseen että olen kotona koko raskauden ja sen jälkeen vauvan kanssa, saan tietysti töitä :) Hienoahan se olisi ja mielelläni menen töihin.
Raskaus menee ihan mukavasti. Ruoka maistuu ehkä vähän turhankin paljon, mutta kaikki ruoka närästää tällä hetkellä. Se ei ole kauheen kivaa. Voin paksusti ja maha kasvaa. Se pullahti jotenkin tässä ihan just ja nyt on kyllä ihan selvä pömppis :)