Kaksin matkassa

Isillä ja äidillä oli eilen lauantaina deittipäivä :) Päivä alkoi aamiaisella kivassa kahvilassa ja jatkui automatkalla Sonomaan. Sonoma / Napa Valleyn alue on tunnettua viinin viljelyaluetta, mutta tällä kertaa jätimme viinit maistelematta ja vierailimme DiRosan Galleriassa. Museo alue koostuu useammasta rakennuksesta ja taidetta on myös ulkona. Kokoelma oli aika ristiriitainen. Joistain osista pidimme todella paljon ja toisista taas emme ollenkaan. Jäi vähän sellainen olo, että DiRosa on ehkä hieman erikoinen, jopa jossain määrin häiriintynyt, kaveri. Paikka on kuitenkin ehdottomasti vierailun arvoinen. Lounasta söimme ystäviemme Glorian ja Alanin kanssa Sonoman keskustassa ja oli mahtavaa pitkästä aikaa istuskella ja keskustella ihan kaikessa rauhassa. Jopa puhua lause loppuun kenenkään keskeyttämättä juoksentelemalla ympäriinsä :) Tällä hetkellä nimittäin ravintolassa käyminen alle kaksivuotiaan kanssa on lähes mahdotonta. Kävelimme pienessä Sonoman keskustassa hetken vielä käsi kädessa (ihan ufo käsite myös normaalioloissa tällä hetkellä) ja nautimme. Ihana päivä!

Sen kerran kun me jonnekin kahdestaan päästään niin Jasper oli tietenkin kipeä :( Hänellä on kova nuha ja yskä, ja kuumekin sieltä sitte nousi päivän aikana. Isoäidin hellässä huomassa kaikki kuitenkin meni hyvin ja illalla halailtiin extra paljon ennen nukkumaan menoa.

Hassut Amerikkalaiset pyhäpäivät

Amerikkalaiset pyhäpäivät ovat erittäin epäselviä siinä mielessä, ettei oikein koskaan tiedä onko kyseinen päivä vapaapäivä ja jos on, niin kenelle. Ei ole mitään yksiselitteistä sääntöä, että pyhäpäivät ovat aina vapaapäiviä kuten Suomessa. Esim. ruokakaupat eivät ole koskaan kiinni. Meidän lähikauppa Safeway on auki 24/7 ja pyhäpäivinä ehkä mahdollisesti yön pikkutunnit kiinni, muttei koskaan kiinni niin että vaikuttaisi meidän kaupassakäyntiin. Vaate ym. muut kaupat eivät myöskään juuri koskaan ole kiinni, omistajat lähinnä itse päättävät milloin lomansa pitävät ja silloin kauppa pidetään kiinni ellei ole muita työntekijöitä. Vain itsenäisyyspäivä ja joulupäivä ovat sellaisia, jolloin lähes kaikki kaupat ja ravintolat ovat kiinni. (Meidän Safeway ei silloinkaan.) Ja jos sitte aletaan miettiä milloin toimistotyöntekijät pitävät näitä pyhäpäiviä vapaina, niin se on taas ihan toinen sotku. Jokainen firma päättää lähinnä itse saavatko työntekijät vapaapäivän vai eivät. Viime viikolla oli Martin Luther Kingin päivä (maanantai) ja Juho meni ihan tavallisesti töihin, mutta Stellan äiti Gayla ei mennyt. Eli mullakin oli käytännössä vapaapäivä :) Vapaapäivän kunniaksi ajateltiin lähteä (minä, Jasper ja isoäiti) San Franciscon eläintarhaan. Pääsimme määränpään parkkipaikalle vain todetaksemme, että koko Bay Area oli saanut saman idean. Enhän minä tiennyt, että tämä kyseinen päivä oli vapaa kaikille koululaisille! Ja tietysti eläintarha on hyvä kohde sellaisena päivänä! Päätimme heti että käännymme takaisin ja tulemme joku muu päivä uudelleen. Lippuluukulle oli ihan mieletön jono eikä yhtään vapaata parkkipaikkaakaan näkynyt. Jasper onneksi nukkui autossa ja saikin siinä sitte ihan hyvät päikkärit nukuttua kun ajettiin samantien takaisin.

Baby 2.0

Tässä pieni videopätkä uudesta vauvasta :) Tämä video otettiin mun vatsatauti-sairaalakäynnin aikana. Lääkäri halusi varmistaa, että mun sisäelimet ovat kunnossa ja samalla katsottiin mitä vauvalle kuuluu. Ko. lääkäri ei ollut tietenkään mikään synnytyslääkäri, joten hän ei katsele vauvoja päivittäin ja oli melkein yhtä innoissaan vauvan katselemisesta kuin me :) Siihen kulutettiin aikaa vaikka kuinka paljon ja me tietysti hihkuimme kun vauva kääntyili ja potki ja vilkutti ja hikkasi :)

Tämä raskaus on ollut täysin erilainen kuin ensimmäinen ja hyvä niin. Viimeksi en voi sanoa nauttineeni olotilasta kovin paljon. Painoa kertyi viimeksi ihan liikaa, joten tällä kertaa pitää olla todella varovainen sen asian kanssa. Tämän mennessä ei ole onneksi paino noussut, vaikka viimeksi näin oli jo tapahtunut. Vatsa pullahti toden teolla viime viikolla vaikka raskausviikkoja on vasta 15. Mutta niinhän sitä kai sanotaan, että kakkosen kanssa maha tulee esille aikaisemmin. Kaiken lisäksi musta tuntuu, että tunnen vauvan liikkumisen välillä. En tiedä onko se edes mahdollista, mutta kai senkin nyt tunnistaa aikaisemmin kun tietää mitä odottaa. Ollaan tosi innoissamme ja tuntuu ihan uskomattomalta, että kesällä meillä on nelihenkinen perhe! Kahden ainoan lapsen silmissä se tuntuu suurperheeltä.

Jälkkäriä ja bändi harkkareita :)

Suklaamousse on ihkun hyvää!

Tästä bändistä kuulemme vielä!

Vuoden ensimmäinen raportti

No niin, täällä taas. Blogissa on ollut monta viikkoa hiljaiseloa kun emäntä on ollut niin megaväsy, ettei ole pystynyt kyennyt päivityksiä tekemään (selitys väsyyn tekstissä myöhemmin). Mutta nyt siis pientä raporttia.

Suomessa oltiin parisen viikkoa ja haipakkaa tietysti riitti. Jasper oli pikkuisen ihmeissään kun ei missään vaiheessa menty kotiin vaan aina pyörittiin jossain kummallisissa paikoissa. Raukka parka on super koti-ihminen ja rakastaa omia päivärutiinejaan. Nyt kaikki oli hänen mielestään rempallaan ja syöminen ja nukkuminen oli miten oli matkan aikana. Mutta kivaa oli kaikesta huolimatta, tietenkin. Isovanhempien kanssa vietetty aika on korvaamatonta ja sitä tuli nyt niin paljon kuin mahdollista. Ihan paras anti Suomen vierailusta oli se, että Jasper oppi tosi paljon puhumaan. Hän oppi paljon uusia sanoja lyhyen ajan sisään. Luultavasti kielikylpy teki hyvää, ei ollut englanti häiritsemässä vaan kaikki puhuivat pelkästään suomea. Kiitos kaikille sukulaisille ja ystäville!

Kotiin tullessa olikin joulu kirjaimellisesti ovella. Siinä väsymyksessä ja jetlagissa se meni ohikin aikalailla nopeasti. Mutta kyllä me sentään istuttiin kerran kaikki yhdessä isolla kaveriporukalla joulupöytään. Perinteisen amerikkalaisesti vasta joulupäivänä. Ja pöydässä oli sen seitsemän sorttia! Kiitos Juholle järjestelyistä ja delegoinneista :) Itse en tikkua ristiin laittanut. Tack. Joulun välipäivät menivät hyvinkin pitkälti kotisohvalla ja muuten vaan lepäillessä. Teki itse kullekin hyvää vaan olla ja möllöttää. Kiire ei ollut mihinkään. Suklaan ja elokuvien suurkulutusta. Nam!

Vuosi vaihtui nukkuessa. Tässä perheessä kaikki olivat sen verran väsyneitä joko töistä tai matkustamisesta, että lomaviikolla ei paljon yli ilta ysin valvottu. Eikä uuden vuoden aatto tehnyt poikkeusta. Koko porukka kuorsasi paljon ennen vuoden vaihtumista. Ja siitä alkoikin sitte taas suloinen arki. Luojan kiitos! Kyllä se viikon sohvalla nysvääminen oli ihan kivaa, mutta en olisi jaksanut yhtään pidempään. Olin todella innoissani kun arki taas alkoi. Tulee päivään joku roti ja rytmi ja tietää mitä pitää tehdä. Kaikki olivat paremmalla päällä. Ensimmäinen viikko menikin loistavasti. Toinen viikko ei sitte ihan niin loistavasti. Ollaan keskiviikossa ja tämä äityli on tehnyt jo yhden sailaarareissun. Sain todella pahan vatsaflunssan ja menin kaikesta oksentelusta ja ripuloinnista niin huonoon kuntoon, että tiputukseen oli mentävä. Meidän perheeseen saapuu uusi jäsen heinäkuussa (tämä siis väsyn syy), joten olin enemmän kuin huolissani tuosta pienestä masuasukista. Mutta siellä hän näytti olevan ihan kunnossa kun lääkäri sairaalassa tsekkasi ultralla. Potki ja sätki minkä kerkisi :) Että vahvaa tekoa niin kuin muutkin tässä perheessä. Makoilin siellä sairaalassa muutaman tunnin, antoivat pari litraa nestettä suoneen ja johan olo parani. Oletin, että tulen sieltä tanssien ulos, mutta ihan niin hyvin ei käynyt. Olo oli parempi kun sinne mentäessä, mutta ei vielä ihan voittajan. Nyt opetellaan sitte taas syömään.