Tuesday, September 21, 2010

Kuntopiikki

Olen vihdoin päässty aloittamaan urheilun. Niin kuin oikein kunnolla, ei vaan kärryttely kävelyä. Kävin viikonloppuna molempina päivinä salilla ja mahtavaa olikin pitkän tauon jälkeen. Yritys oli molempina aamuina mennä spinning tunnille, mutta tulin sen verran myöhään paikalle, että tunnit olivat täynnä. Ei haitannut menoa, sen verran on virtaa kerääntynyt että ei kun salille vaan rautaa nostamaan. Peili on kauhea asia. Ei anna mitään armoa. Sieltä katteli trikoissa aika erinäköinen ihminen kuin mitä viimeksi salilla ollessa. Ei hymyilyttänyt. Ainoa tie tästä on alaspäin! Noin 20 kiloa olis tarve karistaa. Hiukan masentaa, mutta minkäs teet. Pitää vaan muistaa, että hyvän asian takia kilot tulivat ja ne saa pois kun vaan keskittyy asiaan. Eli nyt alkaa tämän äidin armoton kuntoilu!! Onneksi on talvi edessä niin ei masenna ihan niin paljon kun ei tarvitse enää kulkea uimapuvussa. Mutta ensi kesänä ei ole enää mitään selittelyn varaa. Jos samat kilot painavat niin ei voi syyttää kuin itteensä. Reilu viisi kuukautta synnytyksestä vielä menee jotenkin raskauden piikkiin, mutta ei kovin kauaa. Onneksi salilla näytti olevan oikein kiva lastenhuone ja mukava nanny siellä leikittämässä :) Eli kyllä Jasper varmasti viihtyy sillä aikaa kun äiti nostaa rautaa. Hän kun tykkää tosi kovin kaikista vieraista ihmisistä. Ja varsinkin lapsista.

1 comment:

Anonymous said...

Tsemppiä kuntokuurille!!! toivottaa Riitta