Nyt pyöräillään. Koko ajan ja joka paikassa. Taloyhtiön sisäpihalla ympäri ympäri ympäri. Puistoon, ankkalammelle, kirjastoon, ihan mihin vaan lähiympäristöön. Molemmat ihan innoissaan. Jasper ei ole innostunut kokeilemaan ilman apupyöriä, en tiedä mistä kiikastaa. Hän on potkutellut potkupyörän kanssa hyvän tovin ja sen piti auttaa siihen, ettei lapsi tarvitse apupyöriä ollenkaan. Mutta ei toiminut. Hän ei halua edes keskustella apupyörien poisottamisesta.
Äidin seuranta vähän herpaantui ja heti reippaat veljekset keksivät puuhaa. Heittelivät pihalta sellaisia kananmunan kokoisia koristekiviä uima-altaaseen. Ja olivat vielä erittäin ylpeitä keksinnöstään ja molemmilla ihan hölmistynyt ilme, kun yllätin heidät ja toruin. No, eipä siinä mitään, isi sai pientä iltapuhdetta töistä tullessaan kun sukelteli niitä ylös :)
Pojat saivat uimalasit ja voi sitä riemua! Molemmat ihan innoissaan "sukelsivat" altaassa huulet siniseksi asti. Molemmilla sukeltaminen tarkoittaa lähinnä kuvan kaltaista kasvoillaan oloa, koska liivit estävät syvemmälle pääsemisen. Mutta hauskaa on ja niin hassun näköisiä kavereita.
Minä ja Juho päästiin nauttimaan kahdenkeskisestä laatuajasta San Franciscon Pride Paraatiin. Siellä oli jos jonkunmoista kulkijaa :) Ihan pääpyörällä ihmeteltiin vastaantulijoita. Paraati kesti melkein viisi tuntia! Pääesiintymislava oli City Hallin edessä ja siitä piti tietysti napata kuva, kun se on niin kaunis ja siellä on meidät vihitty. Tuon ison kupolin alla.
July 4th eli USAn Itsenäisyyspäivä sattui tänä vuonna perjantaille ja sitä juhlittiin tietysti asiaan kuuluvissa väreissä ystäviemme Family Gastonin luona. Juho oli koko viikon lomalla, joten oli senkin puolesta oikein mukavaa aikaa. Minä kävin samalla viikolla uusimassa passin Los Angelesin konsulaatissa. Aika erikoinen reissu, koska en muista koskaan lentäneeni pelkän pienen käsilaukun kanssa. Lento kestää vain tunnin, joten tuntuu lähinnä lyhyeltä junamatkalta. Turvatarkastusjonoihin yms kenttähässäkkään menee jo helposti saman verran aikaa.
No niin ja tämä äiti on taas alkanut juosta. Tällä kertaa puoli tosissaan, koska ilmoittauduin heti muutamaan juoksutapahtumaan. Ensimmäisen kympin juoksin viime sunnuntaina Golden Gate Parkissa ja kannustusjoukkojen (Juho & pojat) ansiosta pääsin maaliin ajalla 1:09:38, josta tulee juoksunopeudeksi 6.49 minuuttia per kilometri. Joka on ehdottomasti ennnätykseni. Olen juossut kahdeksan kilometrin aamulenkkejä noin 7.50 min / km vauhdilla. Olin ihan poikki juoksun jälkeen ja mietin, että miten sitä jaksaa parin kuukauden päästä juosta puolimaratonin. Jep. Sellaiseen myös ilmoittauduin. Mutta sitä ennen vielä kuukauden päästä toinen kymppi :) Jee jee!! Ansku juoksee!!
5 comments:
Tuttuja uimareita bongattu ja hieno juoksupaita. Meinasimme tilata niitä, mutta unohtui.
Tilasin kaksin kappalein. Mulle ja Juholle omat, kun oli niin hieno :)
Juokseminen on hyvää, jos vaan paikat kestää. Mulla alkoi nyt polvi vihoittelemaan, joten kuukauteen ei oo tullut oikein mitään juoksusta. Mutta todellakin sopisi mulle, kun ei tarvitse aikatauluja, tossut vaan jalkaan ja menoksi!
Mulla on vähän kipeytynyt vasen lonkka, mutta ei vielä ainakaan kovin pahasti. Parasta juoksussa tosiaan on, että sitä voi tehdä missä vaan ja milloin vaan.
I hate running. Ja olen ilmoittautunut vitoselle duuniporukan kanssa 30.8. Ainoo vaan, etten ole koskaan juossut viittä kilsaa kerrallaan.... Notta kohta lenkillä... Propsit sun kympille! :) Ja tuleville. Mä niiiiin toivon, että toi hate voisi muuttua joksikin muuksi.
Post a Comment