Sukunimen vaihtamisen myötä on hankittava uusi passi ja lähin paikka mistä saa Suomen passin on konsulaatti Los Angelesissa. Siitä se ajatus sitte lähti. Eli koska sinne Losiin on joka tapauksessa mentävä jossain vaiheessa, niin yhdistetään siihen neljän päivän roadtrip. Keskiviikko iltapäivänä siis nokka kohti San Diegoa. Thanksgiving vaan on amerikkalaisille melkeinpä isompi sukukokoontuminen kuin joulu, joten joku muukin oli liikenteessä. Matka kesti 10,5 tuntia ja oltiin perillä vasta puolilta öin. Uni maistui hotellipedillä oikein makoisalta. Aamulla suuntana San Diego Zoo ja siellä vierähtikin koko päivä. Illalla ajettiin Losiin ja valmistauduttiin seuraavan päivän konsulaattikäyntiin. Losin financial district, jossa konsulaatti sijaitsee, oli aivan kuollut perjantaina koska amerikkalaisittain myös se on vapaapäivä. (Thanksgiving on torstaina.) Mutta suomailaiset pakertavat töitä tietysti, koko pilvenpiirtäjässä ei ollut varmaan kovin montaa muuta ihmistä. Pienten mutkien kautta saatiin kuitenkin passihakemus jätettyä ja sen pitäisi tulla kotiin muutaman viikon päästä. Tilannekomiikkaa parhaimmillaan oli kun virkailija pyysi mua allekirjoittamaan hakemuksen ja minä ihmettelin että vanhalla vai uudella nimellä. Virkailija katsoi tyynesti ja kysyi: "Mikä sinun nimesi on?" No niin no, mitä siihen sitte. Tottumiseen vaan ehkä menee joku tovi.
Illaksi ajettiin pikkukaupunkiin nimeltä Santa Maria ja käytiin vähän ostoksilla Black Fridayn kunniaksi. Black Friday on vuoden suurin alennusmyyntipäivä ja on aina Thanksgivingin jälkeinen päivä. Silloin saa ihan pilkkahintaan vaikka mitä. Paras päivä ostaa joululahjat siis :) Jostain syystä meillä ei ollut oikein shoppailufiilis eikä siis saatu aikaan juuri mitään. Käytiin sen sijaan syömässä kunnon pihvit. Mustakin on tullut ihan hullu lihansyöjä. Raskaus saa aikaan ihmeellisiä asioita. Lauantaina ajettiin ihmettelemään Hearst Castlea. Ja siinä kyllä ihmettelemistä riittikin. Täytyy sanoa, että Willian Randolf Hearstilla on ollut ihan liikaa rahaa eikä mitään kunnon tekemistä. Mutta suurimman taidonnäytteen on tehnyt kyllä Julia Morgan, joka on toteuttanut kaikki Hearstin hullut ideat. Linnaa rakennettiin melkein kolmekymmentä vuotta eikä se koskaan tullut silti valmiiksi. Joka paikkaa muutettiin sataan kertaan. Ehkä kaikkein vaikuttavin juttu on, että päätalon olohuoneen seinällä on neljä valtavan kokoista seinäryijyä (seinävaatetta?) jotka on tehty 1500-luvulla jollekin ranskalaiselle kuninkaalliselle, Hearst on joskus myöhemmin ostanut ne ja alkuperäiset ovat siis Kaliforniassa San Simeonin kylässä Hearst Castlessa ja kopiot Louvressa! What!
1 comment:
Kävin katsomassa noita teidän reissukuvia ja olipas kyllä näkemisen arvoinen linna! WAU! Ja kiva kumpu sulla jo!!! ;o} Terkuin Riitta
Post a Comment