Torstaina oli Thanksgiving, joka on Amerikkalaisittain erittäin suuri juhlapyhä. Mekin juhlittiin sitä perinteisesti Zahireilla suuren ruokapöydän ääressä. Jaana-täti oli taas laittanut parastaan ja mahat pullottaen siitä pöydän äärestä taas noustiin. Kiitospäivän kunniaksi meidän pikkupoikien elämässä käännettiin uusi lehti. Anton sai elämänsä ensimmäiset kiinteät ruuat ja Jasper aloitti pottailun.
Anton oli heti erittäin mukana ruokailussa. Suu aukesi reippaasti ja puuroa maiskuteltiin äänekkäästi :) Puuroa olisi mennyt huomattavasti enemmänkin kuin mitä äiti ensimmäisellä kerralla uskalsi antaa. Tänään hän sai jo kaksi kertaa puuroa ja toivottavasti nukkuu kuin tukki yön.
Jasper taas vastaavasti on ollut nyt pari päivää kotona alaosattomissa ja hyvin on itsenäisesti mennyt potalle hädän edessä. Torstaina Zahirelle laitettiin varmuudeksi vielä vaippa, mutta tänään oltiin jo illalla leikkipuistossa ja ravintolassa syömässä ilman. Vahingoilta vältyttiin ja nuori mies teki hienosti asiansa ravintolan pönttöön vaikka vähän empikin aluksi asiaa. Mutta asiansa toimitettuaan oli erittäin ylpeä itsestään ja hihkui ja taputti :) Porkkana pottailuun on ollut tarrat: hän saa jokaisesta pisusta yhden Tuomas-Veturi tai paloauto tarran. Tästä se lähtee!
1 comment:
Hyvä Jasper! Meillä sai aikoinaan kakkoshädästä 2 tarraa... Ihan vaan vinkkivitosena. ;)
Post a Comment