Muutama sana jo koulusta

Keskusteltiin eilen äitien kanssa lasten koulusta. Ihan käsittämätöntä että tämä asia tulee edes ilmi tässä vaiheessa kun lapset ovat vasta ihan vauvoja, mutta näin vaan kävi. Vanhin tässä ryhmässä olevista lapsista on puolitoista vuotias ja hänen äitinsä kertoi että he ovat alkaneet katsoa jo kouluja. Mä olin ihan että häh! Ja niin se kuulema on, että parhaisiin kouluihin pitää hakea todella hyvissä ajoin ja niihin on vaikea päästä. Vielä tässä vaiheessa kuvittelin, että puhutaan koululaisista, siis about seitsemän vuotiaista. Mutta olin väärässä. Tämä puolitoista vuotias on menossa "kouluun". Siinä vaiheessa putosin täysin kärryiltä. Toivottavasti tässä puhutaan vain nimellisesti koulusta, mutta oikeasti kyseessä on päiväkoti. Näin todella toivon.

Keskustelu jatkui ja onneksi joku muukin äiti alkoi päivitellä kuinka lapset laitetaan tässä maassa niin nuorina kouluun ja että kuusi-seitsemän vuotiailla on burn-out jo kaikesta lukemisesta ja oppimisesta. Ihan kauheeta. Viisivuotiailla on jo läksyjä koulusta. Lukuläksyjä. Tähänkö on tultu? Onko tilanne sama Suomessa? Itsellä on se käsitys, että Suomessa lapset on päiväkodissa, jossa vain leikitään, kuusivuotiaaksi asti. Sen jälkeen vuosi esikoulua, jossa opetetaan jotain, mutta ei ihmeitä ja kouluun mennään seitsemänvuotiaana ja silloin alkaa varsinaisesti vasta opiskelu. Tälläinen lapsuus minulla on ollut ja haluaisin myös saman Jasperille. Suomen peruskoulu on valittu kuitenkin maailman parhaaksi, joten siinä järjestelmässä täytyy olla jotain hyvää. Mielestäni lasten kuuluu saada olla lapsia mahdollisimman pitkään ja koulua ehtii käymään myöhemminkin. Siellä vietetään niin monta vuotta, että jos kuusivuotiaana on jo lopen kyllästynyt siihen touhuun, niin voi hyvää päivää.