Juhlintaa

Lauantai ilta meni mahtavassa seurassa suomalaisittain juhlien. Ystävämme Alastalot muuttavat ensi viikolla takaisin Suomeen ja läksiäisten kunniaksi söimme kunnon Suomalaisen jouluillallisen. Oli sen seitsemän sorttia jouluruokia, kinkusta ja perunalaatikosta lähtien. Kaikki tietenkin päätyi ähkyyn, mutta hyvää oli :) Juhlimme siinä tietysti samalla Suomen itsenäisyyttä ja Samun kitaran säestyksellä lauloimme jopa Maamme-laulun. Oli todella mahtava ilta, vaikka sitä varjostaakin se tosiasia, että Alastalot todella lähtevät. Se on kauheeta. Olemme ystävystyneet heidän kanssaan reilun kahden vuoden aikana ja on todella surullista sanoa hyvästit. Minä ja Johanna olemme käyneet jo vuoden verran vähintään kerran viikossa lounaalla ja se on ollut valtavan terapeuttista. Tyttö tarvitsee tyttöjuttuja. Ja Johannasta on ollut mielettömästi apua nyt raskauden aikana, koska he saivat kesällä pienen pojan. Vincentin touhuja läheltä seuranneena, oma pieni poika vatsassa, olen saanut myös kullan arvoisia neuvoja mitä tapahtuu kun vauva todella tulee maailmaan. Olen huomattavasti viisaampi monessa asiassa. Kiitos Johanna! Tulee kova ikävä.