Jalat rakkuloilla

Viisi päivää seisomista ja kävelemistä konferenssissa on liikaa mun jaloille. Jalat huutaa armoa oikein kunnolla. Pitää olla puku päällä ja edustaa niin ei oikein voi heittää lenkkareita jalkaan, ja se tuntuu nyt todellakin. Olis pitänyt ottaa varvastossut edes mukaan niin olisi päässyt kotiin vähän vähemmällä kivulla. Mutta en valita, konferenssi oli mahtava. 

Council of Supply Chain Management Professionals järjesti joka vuotuisen konferenssin Denverissä ja olin siellä sponsoroituna opiskelijana. Tämä oli se stipendi minkä voitin San Franciscon osastolta keväällä. Meitä opiskelijoita oli noin viisikymmentä ja puolet ajasta olimme siellä töissä. Konferenssiin osallistui reilu kolmetuhatta alan ammattilaista ja joka välissä me tietenkin verkostoiduttiin kaikkien kanssa. Koskaan ei tiedä kenellä olisi töitä tarjolla. Olin parissa haastattelussa, mutta tuskin niistä poikii mitään. Mutta paljon tuli juteltua eri ihmisten kanssa ja jaettua resumeita ja käyntikortteja. Toivottavasti joku SF Bay arealta soittaa ja pyytää isolla palkalla töihin... 

Pääsin osallistumaan muutamaan sessioon kuuntelemaan ja oppimaan ammattilaisilta. Paras luento johon osallistuin oli missä FedEx ja UPS kertoivat omien firmojensa saavutuksista ympäristöystävällisyydessä. Ei tapahdu kovin usein, että nämä firmat ovat samassa luentosalissa kertomassa omista firmoista, koska ovat pahimmat kilpakumppanit Amerikan kuljetusmarkkinoilla. Annoin FedExin puhujalle mun resumen, niillä on iso jakelukeskus Oaklandissa ja sinne haluisin ehkä töihin. 

Pääsin myös osallistumaan puolen päivän Coorsin olutpanimo kierrokselle, joka oli aivan mahtava! Olisin voinut tuijottaa heidän tuotantolinjojansa vaikka kuinka monta tuntia. Ihan mieletöntä vauhtia tölkit kulkevat linjalla ja yhtäkkiä ne ovat kauniissa järjestyksessä laatikossa. Kirjoitin kesällä paperin Anheuser-Buschin (Budweiser) panimosta ja oli hauska nähdä miten kilpailija hoitaa oman hommansa. 

Terkkuja Denverin lentokentältä!