Motivointia unikoulua varten

Jasperin unirytmi on vieläkin ihan hakoteillä. Hän herää kolmesta neljään kertaa yöllä syömään, ja hyvässä lykyssä vielä muutaman kerran siihen päälle kun tutti on kadoksissa. Täällä alkaa olemaan äiti ja isä aika väsyneitä. Ollaan puhuttu unikoulusta joitakin kertoja, mutta ei olla tehty asian hyväksi mitään. Tänään juttelin parin äidin kanssa asiasta ja olen nyt motivoitunut kokeilemaan sitä. Vielä en varmaksi tiedä millä keinolla se tehdään. Versioita on monia , mutta kaikkien lopputulos näyttää olevan sama: vauva nukkuu rauhallisesti yönsä. Ja sen lisäksi myös paljon paremmin päivällä. Meillä on päiväunirytmi vielä enemmän sekaisin kuin yörytmi. Jasper herää aina tasan 30 minuttia sen jälkeen kun on nukahtanut eikä pysty jatkamaan vaikka olisi kuinka väsynyt. Joskus hän saattaa jatkaa unta, jos otan hänet syliin, mutta useimmiten ei. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että hän on koko ajan väsynyt ja torkkuu kaiken aikaa. Suurin osa päivästä menee tuudittamiseen ja uni ei kestä kuin sen puoli tuntia. Todella turhauttavaa sekä minulle että Jasperille.

Täälläpäin suosituin unikoulu tapahtuu niin että vauva laitetaan nukkumaan illalla ja seuraavan kerran nostetaan sängystä vasta aamulla. Piste. Yöllä ei vauvaan kosketa eikä anneta tuttia. Lapsi oppii muutamassa yössä tuudittamaan itsensä uneen vaikka heräisikin välillä ja oppii samalla irti tutista. Ensimmäinen, ja mahdollisesti myös toinenkin vielä, on suurin piirtein pelkkää huutamista, mutta sitten rauhoittuu. Kuulema. En tiedä miten kestän koko yön olla menemättä Jaapon luokse jos hän ihan kauheasti itkee. Pitää vielä miettiä miten tämä tullaan toteuttamaan. Asiasta myöhemmin lisää.