Tästä se siis alkaa, myös minun matkani USAan. Juho on asunut siellä jo puolitoista vuotta ja nyt minä seuraan perässä. Mitä sitä nainen ei tekisi rakkautensa vuoksi... :)

Kauhea stressi päällä, mutta kyllä tämä kaikki on sen arvoista. Joulukuun lopulla, kun lähden matkaan, meidän karmea ikävässä eläminen on loppu. Voidaan aloittaa vihdoin yhteinen elämä samassa maassa.

Tällä hetkellä Juho on vielä Suomessa, onneksi. Reilun viikon päästä mun täytyy päästää se lähtemään ja sitte koittaa viimeinen pitkä pimeä syksy yksin täällä Suomessa. Mitenkähän se taas sujuukaan, se yksin eläminen...?? Joulua odotellessa.... :)

Ansku