No niin Suomi, täällä ollaan! Pari viikkoa shokkihoitoa takana ja vihdoin alkaa elämä voittamaan. Jetlag oli aika rankka. Lapset valvoivat tosi paljon öisin ja olisivat nukkuneet päiväunia vaikka kuinka kauan. Joka päivä piti herätellä kiukkuisia poikia syvästä unesta.
Ensimmäinen puistoilu marraskuisen hyisessä tuulessa Eläintarhanlahden rannalla Helsingin Kalliossa kesti noin kolme minuttia. Jasper valitti koko matkan sinne ja koko sielläoloajan kuinka hänen naamansa tuntuu hassulta ja hän haluaa jonnekin lämpimään. Anton puolestaan ei ollut moinaskaan kylmästä, vaan olisi jäänyt mielellään leikkimään. Mutta minkäs teet. Ja rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, ettei kylmyys minusta itsestänikään kovin kivaa ollut.
Matka tänne meni erittäin hyvin. Ensimmäisen kerran olimme koko perhe yhdessä liikkeellä. Yleensä minä olen matkustanut lasten kanssa yksin. Pojat nukkuivat käytännössä koko matkan. Yölento on mahtava siinä mielessä. Välillä heräsivät syömään ja taas jatkoivat. Tulimme tällä kertaa Köpiksen kautta, SASilla on uusi lento San Franciscosta ja se oli todella hyvä. Koneessa oli vesipullot jokaiselle, vessassa oli kosteusvoidetta ja lasten ruuat tuotiin hyvissä ajoin ennen muiden ruokaa. Pieniä asioita, mutta tekivät matkustamisesta huomattavasti helpompaa. Suosittelen. Kokonaismatka-aikakin oli aika paljon lyhyempi, kuin esim. Lontoon kautta, jota olemme yleensä käyttäneet.
Ensimmäinen puistoilu marraskuisen hyisessä tuulessa Eläintarhanlahden rannalla Helsingin Kalliossa kesti noin kolme minuttia. Jasper valitti koko matkan sinne ja koko sielläoloajan kuinka hänen naamansa tuntuu hassulta ja hän haluaa jonnekin lämpimään. Anton puolestaan ei ollut moinaskaan kylmästä, vaan olisi jäänyt mielellään leikkimään. Mutta minkäs teet. Ja rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, ettei kylmyys minusta itsestänikään kovin kivaa ollut.
Matka tänne meni erittäin hyvin. Ensimmäisen kerran olimme koko perhe yhdessä liikkeellä. Yleensä minä olen matkustanut lasten kanssa yksin. Pojat nukkuivat käytännössä koko matkan. Yölento on mahtava siinä mielessä. Välillä heräsivät syömään ja taas jatkoivat. Tulimme tällä kertaa Köpiksen kautta, SASilla on uusi lento San Franciscosta ja se oli todella hyvä. Koneessa oli vesipullot jokaiselle, vessassa oli kosteusvoidetta ja lasten ruuat tuotiin hyvissä ajoin ennen muiden ruokaa. Pieniä asioita, mutta tekivät matkustamisesta huomattavasti helpompaa. Suosittelen. Kokonaismatka-aikakin oli aika paljon lyhyempi, kuin esim. Lontoon kautta, jota olemme yleensä käyttäneet.
Tässä ollaan jo vähän paremmalla tuulella puistoilemassa :)
Päiväunia on nukuttu milloin missäkin paikassa ja eri kokoonpanoilla.
Siinä eteisen lattialla makaa todella jetlagin uuvuttamat veljekset aamun ulkoilun jäljiltä. Pieni matka rattaissa ja pojat umpiunessa, ja äidillä kauhee kantaminen sisälle. Molemmat vetivät noin kolmen tunnin päikkärit eivätkä olisi millään heränneet.
Tässä ollaan junamatkalla Turkuun katsomaan Isoäitiä ja Isomummia. Päiväreissu oli kätevä, vaikka aika meinasi loppua kesken. Tarkoitus olisi kuitenkin tehdä noin viikoittain Turkureissuja.
P.S. Jasperin kommentti sateisena päivänä klo 11am: "Äiti, onko jo ilta?"
P.S. Jasperin kommentti sateisena päivänä klo 11am: "Äiti, onko jo ilta?"
No comments:
Post a Comment