Minä lensin Jasperin kanssa siis hyvissä ajoin etukäteen ja lento meni hyvin. Koska lento lähti täältä illalla, Jaapo nukkui lähes koko matkan Lontooseen. Ja oikeastaan melkein koko matkan sieltä Helsinkiinkin. Joten pääsin helpolla. Eikä tullut superkakkaa :) Hankaluudet alkoivat vasta kun oltiin perillä. Nuori herra kun oli nukkunut koko matkan, niin eihän häntä väsyttänyt pätkääkään perillä. Minä en nukkunut yhtään matkalla ja olin todella väsynyt. Ei kovin hyvä yhdistelmä. Minua odotti lämmin sauna ja järvi, joten nautin niistä ennen kuin aloitin taistelun. Ensimmäinen yö meni siinä ihmetellessä. Jasper kiukkuisena huutaa vieressä kun yritän saada häntä nukkumaan, jotta saisin itse vähän nukkua. Kaveri huutaa oikein olan takaa, että minkä takia pidetään sängyssä väkisin, kun ei kerran väsytä. Hän nukahti vihdoin about viideltä aamulla. Tähän aikaero ihmettelyyn meni kaiken kaikkiaan melkein puolitoista viikkoa.
Mutta olimme siis ensimmäisen viikon Hämeenlinnassa mun isän ja Elinan mökillä ja se oli paras mahdollinen aloitus. Sai rauhassa sopeutua ja nauttia Suomen kesästä. Sieltä jatkoimme Turkuun mun äidin luo ja näimme paljon kavereita, ja tietysti mun 93-vuotiasta isoäitiä. Iso-Mummi ja Jasper tulivat oikein hyvin toimeen ja kävimmekin siellä lähes joka päivä. Kun Juho saapui, olimme kaikki Mustiolla reilun viikon.
Häät ja ristiäiset olivat mahtavat juhlat. Erittäin onnistuneet. Hiki virtasi kaikilla ja Martti Servo piti huolen että sitä valui vielä entistäkin enemmän :) Kiitos kaikilla osallistuineille! Kuvia tulee mahd. pian.
Loppuloma vielä vierailuja ympäri ämpäri, veneilyä, mökkeilyä ja ihanaa yhdessäoloa rakkaiden kanssa. Oli aivan mahtavaa olla Suomessa ja, kuten sanottu, nyt ikävä on kova. Ei meidän kuulu täällä merien ja mantereiden takana asua. Tahtoo Suomeen!
No comments:
Post a Comment